Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta
Protokoll 28.10.2021/Paragraf 80

SOVV 19.05.2021 § 33 

Lisätiedot:

suunnittelija Henna Turunen, puh. 050 382 6265

opetuspäällikkö Maria Ekman-Ekebom, puh. 050 308 6262

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

Talousarviossa vuoden 2021 toimenpiteeksi on asetettu uuden suomenkielisen alakoulun (vl 0-6) suunnittelun käynnistyminen. Suunnittelu toteutetaan yhteistyössä yhdyskuntatoimen kanssa. Tavoitteena on suunnitella turvalliset, terveelliset ja esteettömät tilat esioppilaille ja perusopetuksen 1-6 luokkalaisille.

Suomenkielisen alakoulun tarveselvityksessä (liitteenä) on kartoitettu nykytilanne ja toiminta sekä käyttäjän tilatarpeet ja tavoiteltu tilanne. Selvityksessä on esitetty väistötilatarpeet sekä vaihtoehtoiset ratkaisut ja niiden alustavat kustannusarviot. Lopuksi tarveselvityksessä on tehty vertailua vaihtoehtojen välillä.

Kauniaisten kaupunkistrategian tavoite on mahdollistaa oppilaille toimivat siirtymät eri asteiden välillä ja varmistaa, että heidän opintopolkunsa olisi turvallinen ja eheä. Tavoitteena on luoda tulevaisuuden tarpeita vastaavia kouluja, joiden tilaratkaisut tukevat opetussuunnitelmallisia ja kasvatuksellisia päämääriä. Opetussuunnitelma nostaa esiin oppiainerajat ylittävät kokonaisuudet sekä yhteistyön aineenopettajien ja luokanopettajien välillä. Tarvitaan joustavia tiloja erilaisille oppijoille ja mahdollisuutta eriyttävään opetukseen oppitunnin aikana. Luokkahuoneet on oltava muokattavissa opetustilanteiden ja erilaisten oppijoiden tarpeiden mukaiseksi.

Tarveselvityksessä on huomioitu erilaiset kasvuennusteet, joiden mukaan vuonna 2030 suomenkielisen alakoulun oppilasmäärä olisi arviolta 490-600 oppilasta. Arviot perustuvat 1-3 prosentin kasvuennusteisiin. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2030 esikoululaisten määrä Kauniaisissa olisi yhteensä arviolta 92-110, joista suomenkieliseen esiopetukseen osallistuvista olisi arviolta 69-84 esikoululaista. Koulu- ja päiväkotiverkkotoimikunnan raportin (KH 8.6.2020) mukaan suomenkieliseen alakouluun pitäisi mahtua 600 alakoululaista ja 84 esikoululaista.

Tarveselvityksessä vaihtoehtoisiksi ratkaisuiksi esitetään seuraavia:

A)      Nykyisen koulukiinteistön korjaaminen ilman laajennusta

B)      Nykyisen koulukiinteistön D-siiven purkaminen ja suuremman D-siiven vuokraaminen

C)      Nykyisen koulukiinteistön D-siiven purkaminen ja uuden D-siiven rakentaminen

D)     Nykyisen koulukiinteistön laajentaminen toiselle tontille

E)      Nykyisestä koulukiinteistöstä luopuminen ja uuden rakentaminen eri tontille

Opetustoimen näkökulmasta ideaalitilanne olisi saada alakoulu ja yläkoulu samaan rakennukseen yhtenäisen perusopetuksen tavoitteen edistämiseksi. Koulu- ja päiväkotiverkkotoimikunnan työryhmän päätöksen (KH 8.6.2020) perusteella tässä tarveselvityksessä tarkastellaan ainoastaan alakoulun ratkaisua. Opetustoimelle hyvä ratkaisu olisi sellainen, joka toisi esikoulun ja alakoulun lähemmäksi yläkoulua. Näin yhteistyö voisi tiivistyä, kun koulujen välinen etäisyys lyhentyisi. Lisäksi toivotaan tilaratkaisuja, jotka vastaisivat paremmin opetussuunnitelman tavoitteisiin. Toivottavaa olisi myös, että ratkaisu olisi muokattavissa väestönkehityksen mukaisesti.

Rakennusinvestointihankkeen vaiheiden mukaisesti tarveselvitys siirtyy suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatus valiokunnan käsittelyn jälkeen yhdyskuntavaliokunnalle lausuntoa varten. Lausunto käsitellään SOVV:ssa ennen kuin asia viedään eteenpäin kaupunginhallitukselle.

Yhdyskuntavaliokunnalta pyydetään lausuntoa liitteenä olevasta suomenkielisen alakoulun tarveselvityksestä. Lausuntoon pyydetään myös

-          liittämään kuvaus nykyisen Mäntymäen koulurakennuksen elinkaaresta ja tulevaisuuden arvioiduista korjaustarpeista,

-          kuvaamaan, miten kaavoitusvaihe on huomioitu alustavassa hankeaikataulussa,

-          arvioimaan, miten uuden rakennuksen energiatehokkuus ja muut modernit ratkaisut vaikuttavat kiinteistön käyttö- ja huoltokuluihin pitkällä aikavälillä,

-          arvioimaan, miten ja millaisilla investointikustannuksilla ja muilla kustannuksilla olisi mahdollista toteuttaa ratkaisu, jossa rakennettaisiin pienempi perusosa uudesta koulurakennuksesta ja tämän lisäksi mahdollistettaisiin joustavia moduuleja, joita voisi lisätä tai poistaa lapsimäärään kehityksen ja tilatarpeiden mukaisesti,

-          liittämään Mäntymäen koulun esteettömyysraportti ja sisäilmatutkimusraportin yhteenveto taustamateriaaliksi.

Virkaa toimittava sivistystoimenjohtaja Maria Ekman-Ekebom:

Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta pyytää yhdyskuntavaliokunnan lausuntoa tarveselvityksestä sekä yllä erikseen listatuista asioista. Lausunnon pohjalta tehdään ehdotus kaupunginhallitukselle.

.....

Valiokunta kävi keskustelua aiheesta ja ohjeisti päivittämään tarveselvitystä uusien tietojen pohjalta.

Puheenjohtaja Satu Mollgren ehdotti jäsen Ulla Laitisen kannattamana lisäyksiä lausuntopyyntöön seuraavasti:

Valiokunta pyytää yhdyskuntavaliokuntaa

.         tarkistamaan Mäntymäen nykyisen tontin, Saharan tontin sekä uimahallin/Metsämajan päiväkodin tontin koon,

.         arvioimaan, mikä on Granhultin alakoulussa välituntipihan neliömäärä per lapsi, sekä millä keinoin eri vaihtoehdoissa olisi toteutettavissa vastaava välituntipihan neliömäärä per lapsi tulevaisuuden tarpeet huomioiden.

Valiokunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valiokunta pyytää lisäksi yhdyskuntavaliokuntaa:

- tarkistamaan Mäntymäen nykyisen tontin, Saharan tontin sekä uimahallin/Metsämajan päiväkodin tontin koon,

- arvioimaan, mikä on Granhultin alakoulussa välituntipihan neliömäärä per lapsi, sekä millä keinoin eri vaihtoehdoissa olisi toteutettavissa vastaava välituntipihan neliömäärä per lapsi tulevaisuuden tarpeet huomioiden.

Liitteet:

Suomenkielisen alakoulun tarveselvitys

Liite 1. Alakoulun alustava hankeaikataulu (Extranet)

Liite 2. Kauniaisten kaupungin rakennusinvestointihankkeen vaiheet

Liite 3. Koulu- ja päiväkotiverkkotoimikunnan raportti (8.6.2020)

Liite 4. Mäntymäen koulun korjausvelat (Extranet)

SOVV 28.10.2021 § 80  

553/10.03.02.00/2021  

Suomenkielisessä opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnassa käsiteltiin alakoulun tarveselvitystä 19.05.2021 (§ 33). Yhdyskuntavaliokunnalta pyydettiin lausuntoa tarveselvityksestä sekä erikseen listatuista asioista. Yhdyskuntavaliokunnan esittämä lausunto (YLKV 31.08.2021 § 89) löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta:

https://kauniainen10fi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2021116-10

Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta pyytää kulttuuri- ja vapaa-aikavaliokunnalta lausuntoa ennen hankesuunnitelman laatimista.

Yhdyskuntavaliokunnan lausunnossa pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin, jotka ovat hankesuunnitelun käynnistymisen edellytyksenä:

• oppilasmääräarvioiden tarkistus ja niiden mahdollisimman oikea arviointi vuosille 2030 ja 2040 kohdistuen (luokat 1-6 ja esiopetus),
• pysäköintipaikkojen tarve vuosina 2030 ja 2040,
• arvio pedagogisen suunnitelman tarvitsemasta ajasta ja sen aikataulusta,
• esitys hankesuunnitteluun varattavasta määrärahasta, valitusta ratkaisusta riippuen 200 000-400 000 €.

Lisäksi yhdyskuntavaliokunta pyytää SOVV:a huomioimaan seuraavat asiat:

• Nykyiset koulukiinteistöt ja -tontit mahdollisena toteutuspaikkana,
• Nykyisen uimahallin uusiminen osana alakoulun toteutusta Uimahallin tontilla,
• Selvityksessä mukana ollut vaihtoehto Mäntymäen laajentamisesta VPK:n tontille tulee käsitellä samoin kriteerein ja samalla tarkkuudella kuin muut vaihtoehdot.

Lisäksi hankkeen ollessa erittäin merkittävä kokonaisuus yhdyskuntavaliokunta pyytää sekä kaupunginhallitusta että SOVV:a budjetoimaan riittävät kaavalliset, liikenteelliset sekä taloudelliset tutkimukset pääasiallisista vaihtoehdoista sekä näiden seurannaisvaikutuksista erillisenä hankkeena hankesuunnittelun alkuvaiheessa. Tämän budjetin tulisi olla erillinen normaalista hankesuunnittelun määrärahasta.

Vertailtaessa eri sijoitusvaihtoehtoja tulisi myös huomioida ko. kiinteistöjen tarjoamia mahdollisuuksia lyhyen aikavälin tilapäisratkaisuihin akuuttiin tilantarpeeseen. Erityisesti Sahara- ja uimahallin tontin takia myös kulttuuri- ja vapaa-aikavaliokuntaa olisi varhaisessa vaiheessa kuultava.

Tarveselvitystä (liitteenä) on päivitetty yhdyskuntavaliokunnan lausunnon ja saatujen lisätietojen pohjalta.

Seuraavassa sivistystoimen vastauksia yhdyskuntavaliokunnan pyytämiin seikkoihin:

Oppilasmääräarviot

Vuoden 2030 oppilasmäärän tavoitteeksi on asetettu 600 oppilasta ja 84 esikoululaista. Tarveselvityksessä kaikki vaihtoehdot on mitoitettu tälle oppilasmäärälle. Terveen koulun täyttöaste on 90-110 prosenttia, mikä tarkoittaa, että jokaiseen koulurakennukseen jätetään joustovaraa - myös kasvuun.

Vuoden 2021 tammi-elokuun aikana Kauniaisissa on syntynyt 69 lasta. Voitaneen arvioida, että loppuvuoteen mennessä lapsia olisi syntynyt yhteensä lähemmäs 100. Arviolta noin 67 prosenttia heistä tulisi aloittamaan suomenkielisessä esiopetuksessa vuonna 2027. Ensimmäisen luokan he tulisivat aloittamaan vuonna 2028. Kansallisen väestöennusteen mukaan vuonna 2028 Kauniaisissa olisi 114 seitsemänvuotiasta, mikä voi olla muuttoliikkeen myötä mahdollista.

Vuonna 2030 esikoululaisten määrä Kauniaisissa on yhteensä arviolta 92-110, joista suomenkieliseen esiopetukseen osallistuvista olisi 69-84 esikoululaista. Nämä perustuvat väestöennusteisiin - vuoden 2030 esikoululaisethan eivät ole vielä edes syntyneet. Kauniaisiin muuttajista suurempi osa on suomen- ja muunkielisiä, jotka yleensä valitsevat suomenkielisen esikoulun, joten lienee syytä olettaa, että esikoululaisten määrä kasvaa suomenkielisellä puolella.

Syksyllä 2021 Mäntymäen koulussa aloitti 482 oppilasta, mikä on huomattavasti odotettua enemmän. On epätodennäköistä, että kasvu jatkuisi tällä tasolla. Vuonna 2020 valmistui poikkeuksellisen suuri määrä uusia asuntoja, mikä selittänee kasvua oppilasmäärissä. Tarveselvityksessä B. vaihtoehdossa on esitetty, että koulu rakennettaisiin joustavasti esim. leasing-ratkaisulla, mikä mahdollistaisi tarvittaessa suuremmankin oppilasmäärän. Tulevaisuuden oppilasmäärä riippuu pitkälti Kauniaisten kaupungin väestökasvun tavoitteista ja kaupungin uudisrakentamisesta. Kaupungin nykyinen tavoite on 1 prosentin vuosittainen kasvu.

Vuoden 2040 oppilasmääräarviot perustuvat kansallisiin väestöennusteisiin ja todellisia oppilasmääriä on vielä hankala ennustaa. Kasvu viime vuosina on ollut merkittävää, mutta on vaikea arvioida, jatkaako oppilasmäärä kasvuaan ja millaista vuosittaista vaihtelua määrissä on. Tarkempia ennusteita varten sivistystoimi tarvitsisi väestöennusteasiantuntijan apua.

Pysäköintipaikkojen tarve

Henkilökunnan pysäköintipaikkojen määrä on niin ikään arvioitu 600 oppilaan ja 84 esioppilaan koulun tarpeisiin. Mäntymäen koulun henkilökunnasta 12,5 prosenttia on kauniaislaisia (tilanne keväällä 2021), eli 87,5 prosenttia on kotoisin muilta paikkakunnilta ja tarvinnee autopaikkaa. Nykyisellään koululla on käytössä noin 30 pysäköintipaikkaa: Palokunnantien puolella on noin 15 autopaikkaa ja Mäntymäentien puolella suunnilleen saman verran. Voidaan arvioida, että tulevaisuudessa alakoulun pysäköintipaikkojen tarve olisi ainakin 46 paikkaa henkilökunnalle. Tulevaisuuden pysäköintipaikkojen suhteen on syytä huomioida kaupungin ilmastostrategiset tavoitteet. Kauniaisten kaupungin pyrkimyksenä on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä, mikä edellyttää autoliikenteen päästöjen vähentämistä ja asukkaiden kannustamista kestäviin elämäntapoihin. Asukkaita kannustetaan pyöräilemään ja kävelemään töihin mahdollisuuksien mukaan sekä hyödyntämään julkista liikennettä yksityisautoilun sijaan.

Tarveselvityksessä optioksi on esitetty maanalaista 50-paikkaista parkkihallia, jossa ajatuksena on, että Palokunnantien puoleisen piha muutettaisiin leikkipihaksi. YLKV:n lausunnossa tuodaan esiin, että mahdollisessa jatkosuunnittelussa täytyy kuitenkin huomioida tätä pihaa käyttävät keittiön jakeluautot, jätehuolto ja saattoliikenteen liikenneratkaisut, jolloin koko alue ei olisi käytettävissä leikkipihana.

YLKV:n lausunnon mukaan viimeisen koulurakennukseen tehdyn laajennushankkeen rakennusluvassa tontille on esitetty yhteensä 40 autopaikkaa. Näiden lisäksi Mäntymäentien varressa säilyy 4 autopaikkaa, joten mikäli autopaikkatarve on 46, näiden toteuttaminen ei edellyttäne maanalaisen pysäköinnin toteuttamista.

Pedagoginen suunnitelma

Laajan pedagogisen suunnitelman tekoon tarvitaan arviolta aikaa vuosi (12 kk). Suunnitelman laatimiseen palkataan ulkopuolinen konsultti. Suunnitelman teko aloitetaan, kun tarveselvitys on hyväksytty sekä konsulttipalvelu kilpailutettu ja valittu. Pedagogista suunnitelmaa voidaan tehdä samanaikaisesti kaavallisten, liikenteellisten sekä taloudellisten tutkimusten kanssa, joista on hyötyä hankesuunnitteluvaiheessa. Pedagogista suunnitelmaa varten varataan määräraha käyttötalousbudjettiin vuodelle 2022.

Hankesuunnitelun määräraha

Esitetään, että uuden rakennuksen hankesuunnittelua varten varataan 400 000 € määräraha vuodelle 2023.

Nykyiset koulukiinteistöt ja -tontit mahdollisena toteutuspaikkana

Koulu- ja päiväkotiverkkotoimikunnan selvityksessä (KH 8.6.2020) käytiin läpi koulu- ja päiväkotikiinteistöt ja tehtiin ratkaisuesitykset kiinteistöittäin (Mäntymäen koulu, Granhultsskolan, Kasavuoren koulukeskus, Svenska skolcentrum). Oheismateriaalina on kuvattu toimikunnan esitykset kiinteistöittäin. Nykyisten koulukiinteistöjen hyödyntäminen vaatisi kaavallista tarkastelua kaikilta tonteilta, koska rakennusoikeudet ovat pitkälti käytetty.

Raportissa esitettiin vaihtoehdot uuden suomenkielisen alakoulun sijainnista. Tarveselvityksessä vaihtoehdot A, B ja C käsittelevät Mäntymäen koulun nykyistä kiinteistöä ja tonttia. Jokaisen vaihtoehdon kohdalla on punnittu edut ja haitat. Nykyinen Mäntymäen koulukiinteistö ei tilan puolesta riitä kasvavalle oppilasmäärälle. Koulun D-siiven laajentaminen vaatisi poikkeusluvan tai asemakaavamuutoksen tontin rakennusoikeuden lisäämiseksi. Asemakaavamuutos on todennäköisempää, sillä hanke edellyttäisi tarkastelua mm. rakennusoikeuden määrän ja sijoittelun sekä piha- ja pysäköintijärjestelyiden osalta.

Granhultsskolanin tontilla on valmistumassa ruotsinkielisen esikoulun siirto ja rakentaminen on loppusuoralla. Koulu- ja päiväkotiverkkotoimikunnan raportissa todetaan, että Granhultsskolanin kiinteistö ei vastaa Mäntymäen koulun tarpeisiin. Granhultsskolanin rakennusoikeudesta on päätetty ja tontti on jo täyteen kaavoitettu.

Kasavuoren koulukeskuksessa toimii tällä hetkellä yläkoulu ja lukio. Koulukeskuksen kaavamuutos on kuulutettu vireille ja hankesuunnitelma on meneillään. Koulu- ja päiväkotiverkkotoimikunnan raportissa on esitetty, että kansalaisopisto siirtyisi A-siipeen yläkoulun ja lukion rinnalle. Mikäli alakoulu siirtyisi Kasavuoren koulukeskukseen, lukiolle pitäisi löytää uusi paikka. Tämä ehdotus on kuitenkin kumottu jo aiemmin koulu- ja päiväkotiverkkotoimikunnassa.

Svenska skolcentrumin rakennusoikeus on lähes käytetty. Mikäli Svenska skolcentrumia pohditaan toteutuspaikkana, kannattaisi miettiä sekä ala- että yläkoulun siirtämistä sinne. Tällöin ongelmana on, minne ruotsinkielinen yläkoulu ja lukio siirtyisivät. Lukio-ohjelmassa (KH 11.01.2021) on ehdotettu myös molempien lukioiden siirtämistä samaan rakennukseen. Svenska skolcentrum olisi loogisin ratkaisu lukioiden yhteiseksi paikaksi, kuten lukio-ohjelmassa on esitetty. Tämä taas edellyttäisi Hagelstamska skolanin siirtymistä toiseen paikkaan.

Nykyisten koulukiinteistöjen hyödyntäminen vaatisi kaavallista tarkastelua kaikilla koulutonteilla, koska rakennusoikeudet ovat pitkälti käytetty ja mahdolliset koulukiinteistöjen laajentamiset vaativat aina laajempaa tarkastelua koko kiinteistöllä mm. piha- ja pysäköintijärjestelyiden osalta.

Nykyisen uimahallin uusiminen osana alakoulun toteutusta Uimahallin tontilla

Nykyinen uimahalli alkaa olla elinkaarensa lopussa. Taloudellisesti tehokas ja toiminnallisesti kiinnostava ratkaisu olisi sijoittaa Mäntymäen koulu uimahallin yhteyteen. Ratkaisu toisi synergiaetuja koulun ja uimahallin välille. On kuitenkin pohdittava, onko ratkaisu realistinen ja mahtuvatko koulu ja uimahalli samalle tontille.

Vaihtoehto vaatii tarkempaa suunnittelua, esimerkiksi sen osalta, olisiko yhtenäisrakennus mahdollista toteuttaa ja millaisin reunaehdoin. Suunnittelussa on huomioitava muun muassa maisemasuunnittelu, meluhaitat, hulevesiongelmat ja maaperän tila. Alue sijaitsee viheralueella ja viheryhteyden varrella. Viheryhteyden säilyminen tulisi ottaa huomioon kaavoituksessa. Alueen itäosassa on toiminut paristopurkaamo, ja maaperän epäillään olevan pilaantunut paristojätteen vaikutuksesta. Lisäksi alueen itäosassa on myös toinen epäily pilaantuneesta maaperästä, nykyisen Asematien katualueen alla sijaitsee entinen kaatopaikka ja aluetta epäillään pilaantuneeksi mm. paristojätteen vaikutuksesta. Maaperän pilaantuneisuus tulisi selvittää kaavoituksen yhteydessä. Maaperän rakennettavuudesta ei ole käytettävissä tarkempia tietoja. Alue sijaitsee kahden pääkadun rajaamalla alueella, jolloin liikenteen melu- ja ilmanlaatuvaikutukset osin rajoittavat toimintojen sijoittelua. Liikennejärjestelyiden toimivuus edellyttänee uutta liittymää.

Vaihtoehdon osalta on tehty nyt vain laskennalliset tarkastelut. Alustava aluevaraus on 1,8 hehtaaria, joka mahdollistaisi vuoden 2040 arvioidun maksimioppilasmäärän, mikäli rakennus toteutettaisiin monikerroksisena.

Vaihtoehto vaatii asemakaavamuutoksen, sillä nykyisin tontti on tarkoitettu urheilutoimintaa varten. Mikäli alakoulu rakennettaisiin uimahallin tontille, urheilutoimintaa (kuten tenniskentät) olisi siirrettävä muualle.

Asian selvittämiseksi perusteellisemmin sivistystoimi tarvitsee tuekseen yhdyskuntatoimen ja erityisesti maankäyttöyksikön asiantuntijuutta.

Mäntymäen koulun laajentaminen VPK:n tontille

Tarveselvityksessä esitettyä vaihtoehtoa D (Nykyisen koulukiinteistön laajentaminen toiselle tontille) on täydennetty YLKV:n lausunnon tiedoilla (luvut 2, 4 ja 5).

Lähtökohtaisesti ratkaisu on haastava, sillä tontti ei ole kaupungin omistuksessa ja alueella on vireillä asemakaavan muutos, jonka tavoitteena on muuttaa tontti kerrostaloasumiseen sekä suojella vanha huvila ja tutkia sen käyttötarkoitusta.

Katualueen erottama kahden tontin ratkaisu ei ole toiminnallisuuden ja turvallisuuden kannalta hyvä ratkaisu. Yhtenäisen koulutontin toteuttaminen alueelle vaatisi kaavallista uudelleentarkastelua mm. käyttötarkoituksen, rakennusoikeuden määrän ja sijoittumisen sekä piha- ja pysäköintijärjestelyiden osalta. Alueella sijaitseva vanha huvila olisi huomioitava kaavoituksessa ja sen suojelulliset arvot rajoittavat osin tontin muuta käyttöä. Palokunnantie 9 tontilla on harjoitettu polttoaineen jakelutoimintaa vuosina 1955-1999. Lisäksi alueella on tällä hetkellä korjaamo- ja paloasematoimintaa. Maaperän pilaantumista ei ole voitu selvittää olemassa olevan korjaamo-/paloasemarakennuksen alta. Mahdollinen maaperän pilaantuminen olisi huomioitava kaavoituksessa ja alueen toteutuksessa. Näin ollen ratkaisuun sisältyy lukuisia epävarmuustekijöitä, mikä tekee siitä sekä aikataulullisesti että taloudellisesti haastavan. Tarkempaa selvitystä varten sivistystoimi tarvitsee lisäaikaa ja yhdyskuntatoimen asiantuntijuutta.

Sivistystoimi ei kannata Mäntymäen koulun laajentamisesta toiselle tontille. Sekä pedagogisesta että toiminnallisesta näkökulmasta ratkaisu ei ole käyttäjän tarpeita vastaava. On tärkeää, että ratkaisut tukevat opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita, ja perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Kyseinen ratkaisu ei tue perusopetuksen yhtenäiskoulun ideaalia ja arvomaailmaa ehyestä ja yhtenäisestä oppimispolusta. Perusopetuksen yhtenäiskoulussa oppilaan kasvun ja oppimisen tukeminen nähdään koko peruskoulun kattavana kokonaisuutena. Kauniaisten suomenkielinen peruskoulu toimii jo nykyisellään kahdessa eri rakennuksessa, ja sivistystoimi ei kannata ratkaisua, jossa perusopetuksen oppilaita hajautettaisiin entistä enemmän eri rakennuksiin iän perusteella. On tärkeää, että eri-ikäiset lapset saavat kohdata toisiaan.

Lisäksi kahdessa eri rakennuksessa toimiminen hankaloittaa opettajien välistä joustavaa yhteistyötä ja yhteisopettajuutta. Lapsen turvallisen koulupolun kannalta on tärkeää, että lapsi oppii tuntemaan kaikki koulun opettajat. Yhtenäinen koulurakennus antaa selkeät puitteet opettajien yhteistyölle ja tarpeen vaatiessa myös yhteiskäytölle opetuksessa.

Kiinteistöjen tarjoamat mahdollisuudet lyhyen aikavälin tilapäisratkaisuihin akuuttiin tilatarpeeseen

Kasavuoren koulukeskuksen, Svenska skolcentrumin ja Granhultsskolanin tilat ovat aivan täynnä, joten tilapäisratkaisut eivät ole niissä mahdollisia.

Kun nuorisotalo valmistuu ja DigiLab siirtyy sinne, Odenwallissa olisi kaksi luokkatilaa Mäntymäen koululle väliaikaisratkaisuksi. Jos Hagelstamska skolan pienenee, voidaan miettiä, olisiko mahdollista luovuttaa koulun käytössä olevat kaksi tilaa Odenwallista Mäntymäen koulun käyttöön väliaikaisesti. Jos Mäntymäki jatkaa kasvamista, tarvitaan Odenwallin kahden tilan lisäksi vuokratila, joka voitaisiin mahdollisesti sijoittaa esim. Mäntymäen koulun nykyiselle tontille tai Saharan kentälle. Jos vuokratila sijoitetaan Mäntymäen koulun omalle tontille, se kaventaa lasten leikkipihan aluetta. Vuokrakonttien alustavat hinnat on esitelty tarveselvityksessä luvussa 4 (Alustavat kustannusselvitykset) vaihtoehdossa B.

Uuden päiväkodin valmistuminen Villa Anemone -kiinteistöön vuoden 2022 syksyllä mahdollistaa varhaiskasvatuksen luopumisen joko Bergan kiinteistöstä (Uimahallin tontilla) tai Oasenin kiinteistöstä (Saharan tontilla). Kummassakin on neljä luokkahuonetilaa, jotka on kevyin ratkaisuin muutettu varhaiskasvatukselle soveltuviksi tiloiksi.

Tutkimukset pääasiallisista vaihtoehdoista ja näiden seurannaisvaikutuksista

Pääasiallisia vaihtoehtoja ja näiden seurannaisvaikutuksia koskevia tutkimuksia varten tarvitaan ulkopuolinen konsultti, joka kilpailutetaan yhteistyössä yhdyskuntatoimen kanssa. Kaavalliset, liikenteelliset sekä taloudelliset tutkimukset toteutetaan erillisenä hankkeena ennen hankesuunnittelua pedagogisen suunnitelman kanssa samanaikaisesti. Hanketta varten varataan erillinen budjetti.

Sivistystoimenjohtaja Mikael Flemmich:

....

Puheenjohtaja Satu Mollgren ehdotti jäsen Petteri Kyllösen kannattama seuraavaa lisäystä:

Valiokunta puoltaa tarveselvityksen pohjalta uuden suomenkielisen alakoulun sijoittamista uimahallin tontille. Sijoittamisessa tulee huomioida uimahallin tontti kokonaisuudessaan. Uuden alakoulun rakentaminen on linjassa Kauniaisten 2018-2022 kaupunkistrategian kohtien "toimivat siirtymät eri asteiden välillä" sekä "tulevaisuuden tarpeita vastaavia kouluja" kanssa. Ratkaisu tukisi opetussuunnitelmallisia ja kasvatuksellisia päämääriä.

Valiokunta näkee, että uusien muunneltavien uimahalli- tai liikunnallisten monitoimitilojen sijoittaminen uuden koulurakennuksen yhteyteen parantaisi tilojen yhteiskäyttöä, toisi synergiaetuja ja olisi toiminnallisesti perusteltua.

Valiokunta ei koe, että käyttöikänsä päässä oleva Bergan kiinteistö soveltuisi lyhyen aikavälin tilapäisratkaisuksi akuuttiin tilatarpeeseen. Myös Oasenin kiinteistö erillisenä rakennuksena soveltuu toiminnallisesti erittäin huonosti tähän käyttötarkoitukseen. Mikäli Grankottenista vapautuu tiloja uuden päiväkodin valmistumisen myötä, sen tilat olisivat soveltuvammat lyhytaikaiseen tilapäisratkaisuun.

Valiokunta oli lisäyksestä yksimielinen.

Päätös:

Liitteet:

Suomenkielisen alakoulun tarveselvitys (päivitetty)

Oheismateriaali:

Koulu- ja päiväkotiverkostotoimikunnan loppuraportti 3.6.2020