Dynasty informationsservice Sökning RSS Grankulla stad

RSS-länk

Mötesärende:
https://kauniainen10se.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Möten:
https://kauniainen10se.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Yhdyskuntavaliokunta
Protokoll 18.01.2022/Paragraf 7

Föregående ärende | Följande ärende Anvisning för ändringssökande Mötesärende i PDF-format


Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle valituksesta, joka koskee Kauniaisten kaupunginvaltuuston päätöstä 11.10.2021 § 71, asemakaavan muutos, 7. kaupunginosan korttelin 1052 tontti 13 (Venevalkamantie 1)

 

YLKV 18.01.2022 § 7  

 

120/10.02.03/2021  

 

Lisätiedot:

maankäyttöpäällikkö Minna Penttinen puh. 050 382 9313

maankäyttöinsinööri Nina Forsberg, puh. 050 411 1851

kiinteistöinsinööri Johanna Määttälä, puh. 050 411 1821

kaupunginlakimies Lena Filipsson-Korento, puh. 050 354 0121

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

 

Valituksenalainen päätös

 

Kauniaisten kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.10.2021 § 71 asemakaavan muutoksen koskien 7. kaupunginosan korttelin 1052 tonttia 13 (Venevalkamantie 1). Hyväksymispäätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen, joka on pyytänyt Kauniaisten kaupunkia antamaan valituksesta lausunnon 3.1.2022 mennessä. Kauniaisten kaupunki on saanut lisäaikaa lausunnon jättämiselle. Lausunto tulee antaa hallinto-oikeudelle viimeistään 21.2.2022. Hallinto-oikeuden lausuntopyyntö on esityslistan oheismateriaalina, valitus liitteineen on jaettu luottamushenkilöiden  Extranetissä.

 

Kaupungin hallintosäännön mukaan (§ 18, kohta 17.) kaupunginhallitus antaa lausunnon/selityksen valtuuston päätöksestä tehdystä valituksesta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätökseen.

 

Valituksen keskeinen sisältö ja perustelut

 

Valittaja vaatii, että

  1. hallinto-oikeus kumoaa Kauniaisten kaupunginvaltuuston päätöksen (§ 71) asemakaavan muutoksesta, joka kohdistuu 7 kaupunginosan korttelin 1052 tonttiin 13 osoitteessa Venevalkamantie 1, Kauniainen;
  2. alueelle asetetaan töiden aloittamiskielto muutoksenhaun käsittelyn ajaksi;
  3. ennen asian ratkaisemista asiassa toimitetaan alueen katselmus, jossa tehdään havaintoja kaavan toteutumisen mahdollisista vaikutuksista valittajan kiinteistölle ja rakennettuun ympäristöön ja
  4. Helsingin hallinto-oikeus velvoittaa Kauniaisten kaupungin korvaamaan muutoksenhakijoiden oikeudenkäyntikulut, tähän asti yhteensä 4.319,45 euroa.

 

Valituksessa esitetään, että kaavan tarkoituksena on ollut yksityisen edun tavoittelu ja että se antaa perusteetonta etua yhdelle maanomistajalle muiden maanomistajien kustannuksella. Valittajan mukaan kaavamuutoksen hyödyt kohdistuvat hakijaan ja haitat pääosin valittajan omistamaan naapuritonttiin ja näin ollen kaupunki on laiminlyönyt Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 54.3 §:n mukaisen velvollisuutensa varmistaa, että kaavalla ei aiheuteta maanomistajalle sellaista haittaa joka olisi vältettävissä kaavan tavoitteita syrjäyttämättä. Valittajan mukaan suunnitellusta kerrostalosta aiheutuu erityisen paljon haittaa valittajan omistamalle naapuritontille ja kaavan mahdollistama kerrostalorakentaminen heikentää merkittävästi naapuritontin asumisviihtyisyyttä, yksityisyyttä sekä kiinteistön arvoa. Valituksessa esitetään, että asemakaavamuutoksesta aiheutuu muutoksenhakijoille MRL 106 §:ssä tarkoitettua erityistä haittaa ja vahinkoa, jota ei ole pidettävä vähäisenä ja näin ollen kunta on velvollinen korvaamaan muutoksenhakijoille asemakaavasta aiheutuvan vahingon.

 

Perusteluissaan valittaja tuo esille, että suunniteltu kerrostalo tulisi sijaitsemaan keskellä muuta pientaloaluetta, kerrostalon ikkunoista olisi talon korkeuden vuoksi esteetön näkymä naapuritontin (eli valittajien) piha-alueelle ja kerrostalolla olisi myös naapuritontin pihapiiriä varjostava vaikutus. Edelleen perusteluissa esitetään, että kerrostalon piha-alue ei ole erotettavissa pientalon piha-alueesta maisemallisesti, vaan se rajautuu muihin rakennuksiin ja että kerrostalon ja pientalojen välillä ei ole korkeaa kasvillisuutta näkösuojana, joten kerrostalo on paikalle maisemallisesti sopimaton. Lisäksi valittaja esittää, että kaavan havainnekuva on esitetty harhaanjohtavana mittasuhteita vääristävästä kuvakulmasta. Valituksessa tuodaan esiin, että kaupunki on perustellut kaavamuutosta mm. kaupunkirakenteen tiivistämisellä hyvien liikenneyhteyksien varrella. Valittajan mukaan kaupunki ei kuitenkaan ole selvittänyt, saataisiinko tavoitellut tiivistämismuutokset tehtyä vaihtoehtoisilla, maanomistajia yhdenvertaisemmin kohtelevilla tavoilla, eikä kaavan tueksi ole esitetty maankäytöllisiä perusteita, jotka edellyttäisivät pientaloalueella sijaitsevan tontin muuttamista kerrostaloalueeksi. Edelleen valituksessa todetaan, että esitetty kerrostalo voitaisiin toteuttaa matalampana siten, että sen aiheuttama maisema- ja viihtyisyyshaitta olisi naapureille mahdollisimman vähäinen.

 

Valittaja myös katsoo, että kaavaan liittyvällä maankäyttösopimuksella on osapuolten välillä sovittu asemakaavan sisällöstä lainvastaisesti. Valittajan mukaan tätä väitettä tukee se, että asemakaavan muutosta koskevassa hyväksymispäätöksessä on todettu asemakaavaan liittyvän maankäyttösopimuksen olevan allekirjoitettu. Lisäksi valittaja toteaa, että maankäyttösopimuksen laadinnasta ei ole tiedotettu missään vaiheessa kaavan laatimisen yhteydessä ja sopimuksen olemassa olosta on saatu tieto vasta hyväksymispäätöksen yhteydessä. Edelleen valituksessa todetaan, että päätös maankäyttösopimuksen hyväksymisestä on ollut lainvastainen, sillä se on ollut hallintolakiin perustuvan maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vastainen.

 

Valituksessa esitetään edelleen, että valtuuston kaavan hyväksymistä koskeva päätös on syntynyt esteellisessä kokoonpanossa ja siten virheellisessä järjestyksessä, jonka vuoksi päätös on kumottava.

 

Kaupungin lausunto:

 

Kuntalain 135 §:n mukaan valtuuston antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;

2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai

3) päätös on muuten lainvastainen.

 

Valituksessa on vedottu päätöksen lainvastaisuuteen ja väitetty sen syntyneen virheellisessä järjestyksessä. Lainvastaisuuden osalta jää osin epäselväksi, minkä kaikkien säännösten kohdalla valittaja katsoo tapahtuneen lainvastaisuutta. Vastineessa pyritään kuitenkin kattavasti vastaamaan kaikkiin väitteisiin.

 

Asemakaavamuutoksen sisältö

 

Suunnittelualueen asemakaavamuutos on käynnistynyt vuonna 2011 osana laajempaa asemakaavan muutosta korttelissa 1052. Laajemman asemakaavan muutoksen tavoitteena on ollut arvioida korttelin 1052 muutosalueen rakennusoikeuden määrää maanomistajien kaavamuutoshakemusten ja Venevalkamankujan rakentamisen myötä parantuneiden tonttien rakentamisedellytysten perusteella. Valituksenalaisessa kaavamuutoksessa on osoitettu kerrostaloasumista pientaloalueen viereen. Suunnittelualueen maanomistajat ovat vuonna 2009 hakeneet tontille kerrostalorakentamisen mahdollistavaa asemakaavan muutosta ja vuonna 2011 päivittäneet hakemustaan siten, että tontille tutkittaisiin rivitalorakentamisen mahdollistavaa kaavamuutosta. Ennen laajemman asemakaavan muutoksen käynnistämistä vuonna 2011 on alueen täydennysrakentamisen mahdollisuuksista laadittu esiselvitys, jossa suunnittelualueelle on tutkittu sekä kerrostalon että kaksikerroksisen rivitalon vaihtoehtoja.

 

Laajemman asemakaavan muutoksen kaavaluonnoksessa vuonna 2012 suunnittelualue oli osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR) ja kaavaehdotuksessa vuonna 2013 asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Asemakaavan muutos jaettiin tämän jälkeen osiin ja suunnittelualueen kaavaehdotus asetettiin uudelleen nähtäville vuonna 2021.

 

Suunnittelualue ei, toisin kuin valittaja esittää, sijaitse keskellä pientaloaluetta. Suunnittelualue sijaitsee Vanhan Turuntien ja Venevalkamantien kulmassa ja on voimassa olevassa asemakaavassa Venevalkamantien varren ainoa pientalotontti. Suunnittelualueen pohjois- ja itäpuolella sijaitsee kerrostaloaluetta, etelä-/kaakkoispuolella suunnittelualue rajoittuu pientaloalueeseen. Valittajien rakennuspaikka rajoittuu kerrostaloalueeseen. Valittajien pientalon piha-alue sijoittuu kuitenkin ylärinteeseen ja piha-alueet ovat erotettavissa toisistaan kasvillisuuden ja rakenteiden avulla.

 

Kaupunki katsoo, että suunnittelualue soveltuu sijaintinsa perusteella tiiviimpään rakentamiseen. Suunnittelualue sijoittuu kaupunkirakenteessa Venevalkamantien alueeseen, johon on aikaisempien kaavamuutosten myötä toteutettu asuinkerrostaloja. Kaavaratkaisun mahdollistama rakentaminen kiinnittyy Venevalkamantien kerrostalovaltaiseen kokonaisuuteen huomioiden kuitenkin mitoitukseltaan myös muun ympäröivän kaupunkirakenteen. Kaavaratkaisussa kulmatontilla sijaitseva pientalo korvautuu nelikerroksisella asuinkerrostalolla. Muutosta voidaan pitää toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti perusteltuna; kaavamuutos mahdollistaa samankaltaisen rakentamisen muiden Venevalkamantien varrella olevien tonttien kanssa. Uudisrakentamisen kerrosluku (IV) tai tonttitehokkuus (e=0.76) ei poikkea Venevalkamantien muiden kerrostalojen kerrosluvuista (IV-V) tai tonttitehokkuudesta (e=0.74 - 1.41). Asuinrakentaminen sijoittuu vähintään 12 metrin etäisyydelle kaakkoispuolella sijaitsevan pientalotontin rajasta. Tällöin lähimpiin ylärinteessä oleviin pientaloihin jää vähintään 17 metrin etäisyys. Todettakoon, että viereisellä Venevalkamantie 3:n kerrostalotontilla rakennusalan raja on 8,5 metrin päässä lähimmän pientalotontin rajasta. Kaavoituksen yhteydessä laaditun varjostustutkielman perusteella suunniteltu uudisrakentaminen ei aiheuta merkittäviä varjostusvaikutuksia lähialueen asuinrakennuksille, varjostusta kohdistuu kaakkoispuolella sijaitsevan pientalotontin oleskelupihoille ja rakennukselle lähinnä loppukesästä ilta-auringon aikaan. Rakentamisen varjostusvaikutusta naapuritonteille voidaan pitää kaupunkialueella tavanomaisena.  Edellä mainittu huomioiden kaupunki katsoo, että esitetty kerrostaloratkaisu on maankäytöllisesti perusteltu. Asemakaavan muutokseen liittyvä havainnekuvamateriaali sisältää näkymä- ja leikkauskuvia eri kuvakulmista ja suunnista. Materiaali havainnollistaa kaavaratkaisun mukaista rakentamista. Havainnekuvamateriaali on viitteellistä eikä se vahvistu asemakaavan myötä.

 

Kaupunki toteaa, että yhdenvertainen kohtelu ei tarkoita maankäytön suunnittelussa sitä, että vierekkäisillä tonteilla pitäisi olla käyttötarkoitukseltaan tai rakentamisen määrän ja korkeuden osalta samanlaista rakentamista. Tontin sijainti ja olosuhteet määrittävät sen, millaista maankäyttöä kullakin tontilla on mahdollista olla. Kaupunkiolosuhteissa pientaloja ja kerrostaloja sijoittuu vierekkäisille tonteille. Kahden kerroksen ero ei ole kohtuuton poikkeama, etenkin kun korkeampi rakentaminen sijoittuu edellä mainitun mukaisesti luoteispuolelle ja alarinteeseen.

 

Kaupunki katsoo edellä olevin perusteluin, että huomioiden uudisrakentamisen sijainti, kerrosluku, etäisyys olemassa olevista rakennuksista sekä muut alueen ominaisuudet, suunniteltu uudisrakentaminen ei aiheuta kohtuutonta haittaa tai kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä siten kuin MRL 54.3 §:ssä tarkoitetaan.

 

Asemakaavan toteuttamisesta johtuva korvaus

 

MRL 106 §:n mukaan, jos asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu maanomistajalle erityistä haittaa tai vahinkoa, kunta tai, jos alue on tarkoitettu tai osoitettu valtion tarpeisiin, tämä on velvollinen korvaamaan tästä johtuvan vahingon, jollei sitä ole pidettävä vähäisenä. Hallituksen esityksen (HE 101/1998 vp) perusteella korvattavana voisi olla lähinnä kadun poistamisesta tai sen rakentamisesta tiettyyn korkeuteen aiheutuva kulkuyhteyden katkeaminen tai huomattava vaikeutuminen taikka muu tähän verrattava erityinen haitta tai vahinko. Kaupunki toteaa, että hyväksyttyä asemakaavan muutosta ei ole miltään osin toteutettu, joten asemakaavan toteuttamisesta ei ole aiheutunut MRL 106 §:ssä tarkoitettua erityistä haittaa tai vahinkoa, josta kaupunki olisi korvausvelvollinen. Kaupungin näkemyksen mukaan asemakaavan toteuttamisesta ei myöskään tule aiheutumaan MRL 106 §:ssä tarkoitettua erityistä haittaa tai vahinkoa. Näköalan muuttumista tai osittaista varjostamista ei pidetä laissa tarkoitettuna erityisenä haittana tai vahinkona, vaan nämä ovat normaaleja ympäristön muuttumiseen liittyviä seikkoja.

 

 

Maankäyttösopimuksesta

 

MRL 91 b §:n mukaan kunta voi tehdä kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä sopimuksia (maankäyttösopimus). Lain mukaan maankäyttösopimuksissa ei voida kuitenkaan sitovasti sopia kaavojen sisällöstä.

 

Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Maankäyttösopimuksen edellytyksenä on aina, että asemakaavan muutosehdotus ilman olennaisia muutoksia hyväksytään kaupunginvaltuustossa sopimuksessa mainittuun päivämäärään mennessä, ja sopimus raukeaa, mikäli valitusviranomainen kumoaa valtuuston päätöksen. Maankäyttösopimusta ei viedä kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi tai edes tiedoksi. Valtuustolla on oikeus ja mahdollisuus itsenäisesti päättää hyväksyttävän asemakaavan muutoksen sisällöstä. Hyväksyttyyn kaavaehdotukseen liittyvässä maankäyttösopimuksessa ei siten ole valittajien väittämällä tavalla sitovasti sovittu kaavan sisällöstä.

 

Maankäyttösopimuksesta tiedotetaan kaavan laatimisen yhteydessä. Maankäyttösopimuksen mahdollisuudesta ei ole mainintaa kaavahankkeen alkuperäisessä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (päiväys 29.4.2011). Maininta maankäyttösopimuksesta on lisätty päivitettyyn osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (päiväys 26.3.2012) ja maininta on edelleen ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelman myöhemmässä päivityksessä (päiväys 18.1.2021), minkä valittajatkin ovat esittäneet. Tarkoituksesta tehdä maankäyttösopimus on lisäksi tiedotettu osallisia kaavaluonnoksen nähtävilläolosta tiedottamisen yhteydessä (kuulutus 3.4.2012). Kaupunki toteaa, että tarkoituksesta tehdä maankäyttösopimus on tiedotettu MRL 91 b §:n mukaisesti osallisten tiedonsaannin kannalta sopivalla tavalla.

 

Hyväksyttyyn kaavaehdotukseen liittyvät maankäyttösopimusneuvottelut on käyty kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen keväällä 2021. Maankäyttösopimus on hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 21.6.2021 ja kaupunginhallituksen päätös on saanut lainvoiman ennen maankäyttösopimuksen allekirjoittamista.

 

Maankäyttösopimus ei ole ohjannut kaavoitusta eikä siinä ole sovittu asemakaavan sisällöstä. Kaupunki katsoo, että päätös maankäyttösopimuksen hyväksymisestä ei ole lain eikä maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vastainen.

 

Väite päätökseen osallisten esteellisyydestä

 

Valituksessa on väitetty valtuuston päätöksen olevan virheellinen, koska asemakaavamuutosehdotuksen käsittelyyn ovat osallistuneet yhdyskuntavaliokunnassa eräs valituksessa nimeltä mainittu jäsen, kaupunginhallituksessa toinen valituksessa nimeltä mainittu jäsen ja kaupunginvaltuustossa molemmat henkilöt valtuutettuina. Valituksessa on esitetty, että yhdyskuntavaliokunnan jäsen on asemakaavan muutoksen kohteena olevan kiinteistön osaomistajan lapsen kummitäti sekä, että kaupunginhallituksen jäsen on yhden osaomistajan pitkäaikainen ystävä.

Yhdyskuntavaliokunnan mainittu jäsen on kertonut hänen aviomiehensä olevan toisen osaomistajan yhden nyt jo täysi-ikäisen lapsen kummisetä. Jäsen on viimeksi tavannut miehensä kummilapsen perheineen tämän valmistujaisjuhlissa joitakin vuosia sitten. Jäsenen mahdollisesta esteellisyydestä oli keskusteltu valiokunnan esittelijän ja silloisen puheenjohtajan kanssa eikä esteellisyyttä ollut katsottu olevan, koska sen verran kaukaisesta tuttavuudesta on kyse.

Kaupunginhallituksen mainittu jäsen on todennut tuntevansa valituksessa mainitun henkilön, koska ovat useita vuosia sitten käyneet samaa koulua, mutta ei ole vuosiin tavannut häntä.

 

Kuntalain 97 §:n mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään.

 

Hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa on mainittu tietyt lähisukulaiset ja näihin rinnastettavat henkilöt, sekä 2 momentin 1 kohdassa "virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä".

 

Asiassa on riidatonta, ettei valituksenalainen asemakaavan muutosasia koske edellä mainittuja valtuutettuja henkilökohtaisesti. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että lain perustelujen mukaan erityisen läheisellä henkilöllä tulee yleensä olla asianomaisen elämässä vastaavanlainen sija kuin perheenjäsenellä tai muilla tässä kohdassa luetelluilla henkilöillä (Harjula-Prättälä: Kuntalaki - Tausta ja tulkinnat, 2019 s. 695). Huomioon ottaen valtuutettujen edellä selostetusta ilmenevän, on selvää, että kyseiset henkilöt eivät ole olleet esteellisiä kaupunginvaltuuston hyväksyessä asemakaavamuutoksen.

 

Kuntalain 97 §:n mukaan valtuutetun ottaessa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan, mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään, ja tältä osin viitataan hallintolain 27-20 §:iin.

 

Hallintolain 28 §:n 1 momentin nojalla luottamushenkilö on esteellinen mm. jos

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen; 3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen; tai 7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

 

Valituksessa viitattaneen lähinnä hallintolain 28 §:n 1 momentin 7) kohtaan. Oikeuskirjallisuuden mukaan tämän esteellisyysperusteen soveltaminen edellyttää, että on olemassa ulkopuolisen havaittava syy puolueettomuuden vaarantumiseen, vaikka muut esteellisyysperusteet eivät suoranaisesti tulekaan sovellettaviksi. Syyn puolueettomuuden vaarantumiseen on oltava suunnilleen samanasteinen kuin erikseen säädetyissä esteellisyysperusteissa. (Em. teos s. 678.) KHO on ratkaisun 2014:109 perusteluissa lausunut muun ohessa, että yleislausekkeeseen perustuvan esteellisyyden olosuhteen tulee olla sellainen, että luottamus virkamiehen puolueettomuuteen vaarantuu yhtä voimakkaasti kuin hänen osallistuessaan esim. sellaisen asian käsittelyyn, jossa hänen läheisensä on asianosaisen taikka josta hänelle itselleen tai hänelle erityisen läheiselle henkilölle on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Lisäksi KHO on todennut, että vuodesta toiseen jatkuneet tapaamiset muun ohella edellä mainituilla matkoilla olivat sinänsä synnyttäneet tuttavuus- ja ystävyyssuhteita, mutta ne eivät kuitenkaan sellaisenaan antaneet aihetta olettaa, että virkamiehelle olisi syntynyt epäterve tarve suosia virkatoimissaan henkilöitä, joihin hän oli näin tai muutoin lähinnä ammatillisissa yhteyksissä tutustunut. Vastaavasti teoksessa Esteellisyys ja kaavoitus (Sampsa Matilainen, 2014) on todettu, että esteellisyyttä ei yleensä voi syntyä asian käsittelyyn osallistuneen henkilön ja asianosaisten käymien keskustelujen ja ystävyyssuhteiden perusteella (s. 98).

 

Edellä mainittu huomioiden voidaan todeta, ettei asiassa ole tullut esiin sellaista minkä perusteella mainitut luottamushenkilöt olisivat olleet esteellisiä käsittelemään valituksenalaista asemakaavan muutosasiaa eri luottamustoimielimissä.

 

Lopuksi

 

Kauniaisten kaupunki katsoo, että valituksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden vuoksi valituksenalainen kaupunginvaltuuston päätös olisi kumottava. Kaava perustuu lain edellyttämiin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin sekä täyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset. Kaavan laatimisen yhteydessä on riittävässä määrin arvioitu kaavamuutoksen vaikutukset. Maankäyttösopimus ei ole ohjannut kaavoitusta eikä siinä ole sovittu asemakaavan sisällöstä lainvastaisesti.

 

Kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä ole muutoinkaan lainvastainen. Valituksessa mainitut luottamushenkilöt eivät ole olleet esteellisiä osallistumaan asian käsittelyyn ja päätöksentekoon.

 

Kauniaisten kaupunki katsoo edellä mainituilla perusteilla, että valituksessa ei ole esitetty sellaisia syitä, joiden vuoksi valituksenalainen kaupunginvaltuuston päätös tulisi kumota, muuttaa tai palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Kauniaisten kaupunki pyytää, että Helsingin hallinto-oikeus hylkää valituksen vaatimuksineen kokonaisuudessaan. Kaupunki jättää vaatimukset töiden aloittamiskiellosta ja katselmuksesta hallinto-oikeuden harkintaan. Kaupunki katsoo oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen perusteettomaksi.

 

Yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju:

 

Valiokunta esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa Helsingin hallinto-oikeudelle edellä olevan lausunnon Venevalkamantie 1 asemakaavan muutoksen hyväksymispäätöksestä jätetyn valituksen johdosta.

 

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin.

 

 

Oheismateriaali:

Hallinto-oikeuden lausuntopyyntö pvm 23.11.2021

 

Jakelu:

Kaupunginhallitus

 


Föregående ärende | Följande ärende Anvisning för ändringssökande Mötesärende i PDF-format