Rakennusvaliokunta
Protokoll 31.01.2024/Paragraf 5

RAKV 22.11.2023 § 50 

Lisätiedot:

johtava rakennustarkastja Sirkka Lamberg, puh. 050-308 3211.

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

Rakennusvalvontaan 8.10.2023 tulleessa sähköpostikirjeessa vaaditaan rakennusviranomaista ryhtymään toimenpiteisiin tonttien 235-3-380-8 (Dosentintie 12) ja 235-3-380-7 (Dosentintie 14) välisen raja-aidan siirtämiseksi (kirje oheismateriaalina).

Kirjeessä esitetään, että aita on rakennettu ilman Dosentintie 12 omistajan lupaa, Dosentintie 14 omistajien toimesta, Dosentintie 12 puolelle. Lisäksi vaatimuskirjeessä esitetään, että aitaa on jatkettu luvassa esitettyä pidemmäksi, ilman että viranomainen on myöntänyt siihen lupaa.

Yleistä:

Dosentintie 14 kiinteistölle on myönnetty rakennuslupa vuonna 2003 kahdelle erillispientalolle ja naapuritontin (Dosentintie 12) väliselle raja-aidalle.

Kyseinen osoitteeseen Dosentintie 14 myönnetty rakennuslupa on talon A osalta käyttöönotettu 9.8.2004 ja talo B osalta 23.7.2004. Rakenuslupa on loppukatselmoitu 29.12.2011 huomautuksella ”rakennuslupa rauennut 14.4.2011”. Katselmuspöytäkirjoissa ei ole erillistä mainintaa aidasta.

Hankkeesta on toimitettu rakennusvalvontaan rakennusaikainen muutospiirustus päiväyksellä 10.10.2007, missä on esitettu, että aidan sijainti on muuttunut ja aitaa on jatkettu. Asiakirjojen perusteella aidan muutokset on toteutettu ennen 10.10.2007.

Aitaa ei ole mitoitettu pääpiirustuksiin, eikä rakennusaikaisiin muutospiirustuksiin.

Aita on kartoitettu maankäyttöyksikön toimesta syyskuussa 2023. Mittaustulosten perusteella aidan keskilinja sijaitsee n. 100-200 mm Dosentintie 14 puolella.

Lisäksi mittaryhmä kartoitti aidan ja aitatolppien sijainnit. Mittaustulosten perusteella aitatolpista 3 kpl ulottuu muutamia senttejä naaprin puoelle (mitatut  ylitykset ovat n. 10mm, n. 20 mm ja n. 40 mm). Betonisia aitatolppia on yhteensä 5 kappaletta (esitetty suunnitelmissa ympyrällä).

Dosentintie 14 omistajille on annettu mahdollisuus antaa vastine Dosentintie 12 vaatimukseen. Vastineessaan Dosentintie 14 on esittänyt, he ovat 20 vuotta huoltaneet aitaa, eikä aiemmalla omistajalla ole ollut mitään huomauttamista aidasta ei myöskään sen sijainnista (vastine kokonaisuudessaan oheismateriaalina)

Asiaa koskevat lait ja määräykset:

Maankäyttö ja rakennusasetus  (895/1999)

82§ Aidan rakentaminen

Kiinteistönomistajalla on, jollei asemakaavassa tai rakennusjärjestyksessä toisin määrätä tai kunnan rakennusvalvontaviranomainen erityisestä syystä toisin päätä, oikeus rakentaa aita tontin rajalle. Rakennusvalvontaviranomainen määrää tarvittaessa aidan rakentamisvelvollisuudesta, aidan laadusta ja sijoituksesta sekä kustannusten jakautumisesta naapurien kesken.

Maankäyttö- ja rakennuslaki

126  a § Toimenpideluvanvarasiset toimenpiteet,1 mom. kohta 9) ja mom. 3.(132/1999)

Edellä 126 a §:n mukainen toimenpidelupa tarvitaan sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyn muuttamiseen seuraavasti:

9) rakennettuun ympäristöön liittyvän erottavan kiinteän aidan tai kadun reunusmuurin rakentaminen (aitaaminen);

Kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, että toimenpidelupaa ei kunnassa tai sen osassa tarvita 1 momentin 1–10, 12 tai 13 kohdassa tarkoitettuun toimenpiteeseen, jos toimenpidettä voidaan pitää vähäisenä. 

Maankäyttö ja rakennuslaki 

182 § Uhkasakko ja teettämisuhka

Jos  joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen, kunnan määräämä monijäseninen toimielin 13 a luvun mukaisissa asioissa tai Turvallisuus- ja kemikaalivirasto markkinavalvontaviranomaisena voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin. (22.8.2014/682)

Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.

Rakennuslupa kiinteistölle os. Dosentintie 14 (235-3-380-7) on haettu 2003, jolloin on ollut voimassa vanha rakennusjärjestys (1.1.1993 - 31.8.2004) rakennusjärjestys oheismateriaalina. 

Rakennusjärjestys (luvan myöntämishetkellä 2003 voimassa olleessa rakennusjärjestyksessä) sanotaan aidan rakentamisesta mm. seuraavaa:

2§ Rakennustoimenpiteen luvanvaraisuus

kohta 7. Kiinteän, maasta mitattuna keskimäärin yli 0,8 m korkean aidan rakentaminen tontin rajalle vaatii toimenpideluvan.

6§ Rakentamismääräykset

Aidan tulee materiaaliltaan, korkeusasemaltaan ja muodoltaan sopeutua ympäristöön.

Ennen aidan rakentamista naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalle on tontin tai rakennuspaikan haltijaa kuultava.

Kiinteän aidan, joka ei ole naapuritontin tai rakennuspaikan rajalla, rakentaa ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija.

Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan rakentamiseen sekä kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoliksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä.

Mikäli tonttien tai rakennuspaikkojen haltijat eivät sovi jakoperusteista, niistä päättää rakennuslautakunta.

Rakennusjärjestys Rakennusaikaisen muutoksen myöntämishetkellä v.2017 (voimassa välillä 21.6.2004-1.8.2013) voimassa olleessa rakennusjärjestyksessä sanotaan aidan rakentamisesta  seuraavaa:

19§ Aidat ja istutukset

Yli 0,8 metriä korkean, kiinteän, rakennetun aidan pystyttäminen tontin kadun puoleiselle rajalle vaatii toimenpideluvan.

Asuinpientalotonttien välisten aitojen ja aita-tukimuurien rakentamiseen, kun ne ovat yhteensä enintään1,2 metriä korkeita ja kun naapuritontin haltija hyväksyy niiden rakentamisen, ei tarvita erillistä toimenpidelupaa. Aidan korkeus saa tonttiliittymän tai kadun risteyksen näkemäalueella olla kuitenkin enintään 0,8 metriä.

Aidan korkeus mitataan keskikorkeutena maanpinnasta maanpinnan matalammalta puolelta.

Aidan ja aita-tukimuurin rakentaminen tulee sopeuttaa rakennettuun ympäristöön materiaaliltaan, korkeudeltaan, muodoltaan ja väriltään. Piikkilanka-aitaa, verkkoaitaa tai piikkilangalla varustettua aitaa ei saa rakentaa.

Aidasta tai istutuksista ei saa aiheutua haittaa naapurille, liikenteelle eikä kadun kunnossa- ja puhtaanapidolle, eivätkä ne saa rajoittaa näkyvyyttä liikennettä haittaavasti. Aita on pidettävä hyvässä kunnossa ja mahdolliset töhryt on poistettava.

Hallintolaki 6§ Hallinnon oikeusperiaatteet, sanotaan seuraavaa:

Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Rakennustarkastajan selvitys:

Rakennuslupahakemus on käsitelty rakennuslautakunnan kokouksessa 25.2.2003

(Lupa- ja rakennusaikaiset muutossuunnitelmat aidasta oheismateriaalina)

Luvan yhteydessä naapureita on kuultu, Dosentintie 12 (235-3-380-8) ei ole esittänyt huomautuksia kuulemisen yhteydessä, joten luvassa esitetty aita on hyväksytty toteutettavaksi.
 

Lupa on loppukatselmoitu 29.12.2011 hyväksytysti. Aitaa ei ole lupasuunnitelmiin mitoitettu, mutta sen keskilinja on esitetty selkeästi hakijan (Dosentintie 14 omistajan) omalle puolelle. Betonitolpista ei ole suunnitelmissa niin tarkkaa esitystä, että voitaisiin sanoa, miten ne sijoittuvat suunnitelmassa suhteessa rajaan.  5 ensimmäistä aitatolppaa on isoja betonisia ja niistä 3 kpl ylittää tontinrajan muutamalla sentillä.

Hakija (Dosentintie 14 omistaja) on ennen loppukatselmusta esittänyt rakennusaikaiset muutokset mm. aidan pituuteen. Rakennustarkastaja ei ole merkinnyt huomautuksia asiasta loppukatselmuspöytäkirjaan.

Jatkettu aita (rakennusaikaisen muutoksen mukainen) on kokonaan rakentajan omistamalla tontilla.

Rakennusaikaisen muutoksen hyväksymisen hetkellä voimassa olleen rakennusjärjestyksen mukaisesti kyseisen aidan on voinut rakentaa naapureiden väliselle alueelle ilman rakennusvalvonnan toimenpidelupaa, jos naapuritontin haltija on hyväksynyt sen rakentamisen.  Kyseinen aitaosuus on kokonaisuudessaan oman tontin, Dosentintie 14, puolella.

Naapuritontin haltijan (Dosentintie 12) kirjallista lupaa aidan jatkamiselle ei löydy rakennusvalvonnan asiakirjoista, mutta naapuri (Dosentintie 12) ei ole myöskään esittänyt huomautusta yli 10 vuoden aikana jatketusta aidasta.

Vastineessaan Dosentintie 14 omistaja myönttää, ettei Dosentintie 12 ole antanut lupaa sijoittaa aitaa rajalle. Aita ei sijaitse rajalla vaan muutamaa senttiä lukuun ottamatta omalla tonti puolella (aidan keskilinja 100-200 mm omalla puolella).

Siihen, että aidan sijaintiin ei olla puututtu Dosentintie 12 puolelta on tuolloin voinut myös vaikuttaa se, että myös Dosentintie 12 kevytrakenteinen talousrakennus on sijainnut kiinni rajassa (kyseisen talousrakennuksen sijainti näkyy oheismateriaalissa olevista suunnitelmista).

Kyseisellä kiinteistöllä on ollut voimassa asemakaava, jonka §13  mukaan rakentamisen tulee tapahtua vähintään 6m päässä naapuritontin rajasta.  Tämä viittaa siihen, että aiemmin naapurit ovat sopineet vähintään suullisesti rakentamisesta rajan läheisyydessä.

Huomioitavaa on, että Dosentintie 12 omistaja ei ole aiemmin esittänyt vaatimuksia aidan suhteen. Voidaan katsoa, että kun naapuritontin haltija ei ole yli kymmeneen vuoteen esittänyt huomautuksia jatketusta aidasta, hän on hyväksynyt sen olemassaolon, kun vielä ottaa huomioon sen, että aita on kyseiseltä osaltaan kokonaisuudessaan rakentajan (Dosentintie 14) omalla puolella ei sen olemassa olon oikeutusta voida enään kyseenalaistaa.

Silloinen naapuritontin (Dosentintie 12) omistaja on myynyt kiinteistön v. 2021 uudelle omistajalle, joka nyt esittää vaatimuksen aidan siirtämisestä. Siirtovaatimus perustuu siihen, että aitatolpista 3 kpl ulottuu joitakin senttejä naapurin puolelle (mitatut ylitykset n. 1 cm, n. 2 cm ja n. 4 cm).

Ylitykset ovat hyvin marginaalisia ja voivat johtua useista syistä (maan liikkeistä, mittatoleransseista, inhimillisistä virhemarginaaleista pisteiden merkitsemisessä maastoon yms.). Kyseisillä ylityksillä ei ole vaikutusta Dosentintie 12 tontin käyttöön. 

Maankäyttö ja rakennusasetus lähtee pykälässä 82 siitä, että raja-aita rakennetaan rajalle.  

Maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi päätöksellään velvoittaa oikaisemaan sen, mitä on tehty lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyöty laimin. Viranomaisella on siis harkintavaltaa, ryhtyykö toimenpiteisiin. 

Nyt käsiteltävässä asiassa ei voida osoittaa, että aidan rakentaja / rakennuttaja olisi rakentaessaan aidan toiminut lain, asetuksen tai kaupungin rakennusjärjestyksen vastaisesti.

Edellä esitetyn lisäksi voidaan todeta ettei kyseiset aitatolppien ylitykset (1-4cm) aiheuta haittaa naapurille.

Hallintolain 6 §:ään perustuvan luottamuksensuojan periaatteen mukaisesti, Dosentintie 14 omistajan on tullut voida luottaa viranomaisen tekemän päätöksen pysyvyyteen eli siihen, että ilman huomautuksia tehdyn loppukatselmuksen jälkeen, viranomainen ei esitä lisävaatimuksia rakennushankkeeseen ryhtyvälle, ilman painavia perusteita.

Painavat perustelut voisivat olla esim. sen tyyppisiä, että rakentamisessa olisi tapahtunut oleellinen turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavaa virhe, joka katselmuksessa olisi jäänyt huomioimatta.

Voidaan siis katsoa, että aidan toteutus ja rakennusaikaiset muutokset ovat tulleet hyväksytyksi loppukatselmuksen yhteydessä, kun vielä ottaa huomioon, että rakennusvalvonnalla ei ole tiedossa, että edelliset Dosentintie 12 omistajat, olisivat yli kymmenen vuoden aikana esittäneet asiasta huomautuksia rakennusvalvonnalle, aita voidaan katsoa saaneen vähintään hiljaisen hyväksynnän myös aiemmalta naapuritontin omistajalta.

Edellä esitetyn lisäksi voidaan todeta, ettei kyseiset aitatolppien ylitykset (1-4 cm) aiheuta haittaa naapurille.

Rakennusvalvonnan osalta luvan toteutus on loppuun käsitelty, eikä rakennusviranomainen edellytä aitatolppien siirtämistä.

Johtava rakennustarkastaja Sirkka Lamberg:

Edellä esitetyn perusteella rakennusvaliokunta toteaa kyseisen toteutuksen olemassa olevien lakien ja määräysten mukaisiksi ja päättää olla käyttämättä MRL §182 mukaista toimivaltaa.

—      —  —

Jäsen Miettinen esitti vastaehdotuksen, jonka mukaan asia tulee palauttaa valmisteluun perusoikeutena olevan omaisuudensuojan selvittämiseksi. Esitystä kannatettiin. Puheenjohtaja totesi, että palautusasiassa ollaan yksimielisiä ja asia palautetaan valmisteluun.

—      — —

Päätös:

Asia palautettiin.

Liitteet:

EI JULKAISTA – Vaatimus ryhtyä toimenpiteisiin

EI JULKAISTA – Dosentintie 14 Vastine

EI JULKAISTA – Valokuvat aidasta (3 kpl)

EI JULKAISTA – Ak 33

EI JULKAISTA – 235-2003-4_Loppukatselmuspöytäkirja_2014jhe

EI JULKAISTA – 235-2003-4_Käyttöönottopöytäkirja_2004

EI JULKAISTA – 235-2003-4_Aita ja jätekatos_2003

EI JULKAISTA – 235-2003-4_Asemapiirustus_2003

EI JULKAISTA – Asemapiirustus - RAM

EI JULKAISTA – Rakennusjärjestys 2004-2013

EI JULKAISTA – Rakennusjärjestys 1.1.1993-31.8.2004

EI JULKAISTA – Päätösote-2003 rakennuslupa

Jakelu: Asianosaiset

RAKV 31.01.2024 § 5  

555/10.03.00.04/2023  

Lisätiedot:

johtava rakennustarkastja Sirkka Lamberg, puh. 050-308 3211.

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

Kuten aiemmasta valmistelusta ilmenee, alkuperäiseen rakennuslupaan (vuodelta 2003) on sisältynyt osa tonttien väliselle rajalle rakennetusta aidasta. Aidan rakentaminen tonttien väliselle rajalle on tuohon aikaan vaatinut luvan. Rakennusluvan yhteydessä naapureita on kuultu maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä silloin voimassa olleen rakennusjärjestyksen mukaisesti. Naapurit (mm. Dosentintien 12 silloinen omistaja) eivät ole esittäneet kuulemisen yhteydessä huomautuksia aidasta.  Naapurin suostumusta ei kuitenkaan ole kuulemisen lisäksi tarvittu. Rakennusluvan yhteydessä esitetty aita on tuolloin hyväksytty rakennusvalvontaviranomaisen toimesta. Päätös on lainvoimainen.

Aita on kartoitettu maankäyttöyksikön toimesta syyskuussa 2023. Mittaustulosten perusteella aidan keskilinja sijaitsee n. 10–20 cm Dosentintie 14 puolella. Lisäksi mittaryhmä kartoitti aidan ja aitatolppien sijainnit. Betonisia aitatolppia on yhteensä 5 kappaletta (esitetty alkuperäisen rakennusluvan suunnitelmissa ympyrällä. Mittaustulosten perusteella näistä aitatolpista 3 kpl ulottuu muutamia senttejä naapurin puolelle (mitatut ylitykset ovat n. 1 cm, n. 2 cm ja n. 4 cm). Kyseiset tolpat ovat sisältyneet alkuperäiseen rakennuslupahakemukseen. Muut tolpat sijaitsevat kokonaan Dosentintien 14 puolella, kuten myös myöhemmin jatketun aidan tolpat.

Dosentintie 12 nykyisen omistajan esittämän vaatimuksen takia aidan lainmukaisuus arvioidaan kahdesta eri näkökulmasta.

Alkuperäiseen rakennuslupaan sisältyneen aidan osuuden sijainti osittain naapuritontin (Dosentintie 12) puolella

Syyskuussa 2023 tehdyn mittauksen perusteella rajaa ylittävät 3 tolppaa sijaitsevat noin 1, 2 ja 4 cm Dosentintien 12 puolella. Tältä osin asiassa on kysymys siitä, onko toteutus ollut myönnetyn rakennusluvan mukainen.

Asiassa ei ole tietoa siitä mikä tilanne on ollut aidan rakentamisen aikaan. Vuonna 2023 mitatut ylitykset ovat hyvin marginaalisia. Asiassa ei kuitenkaan ole syytä epäillä, etteikö rakennuttajan tarkoitus ole ollut sijoittaa aitatolpat Dosentintie 14:sta puolelle. Todettakoon, että betoniset aitatolpat ovat alkuperäisen rakennusluvan suunnitelmissa esitetty.

Perustuslain 15 §:n nojalla jokaisen omaisuus on turvattu. Maankäyttö ja rakennusasetuksen 82 §:n mukaan aita voidaan sijoittaa rajalle.

Laissa eräistä naapuruussuhteista (13.2.1920/26) on säännelty erilaisista naapurien välisistä tilanteista. Rakennettua aitaa ei ole mainitussa laissa mainittu erikseen, vaikka laissa säädellään lukuisia muita tilanteja, joissa toimenpide ulottuu toisen omistamalle alueelle.

Lain 2 §:n mukaan – missä käsitellään puutavaran ja tuulimyllyn sijoittamista – ”älköön naapurilla olko oikeutta tämän pykälän nojalla vaatia niitä purettaviksi, siirrettäviksi tai poistettaviksi, jos naapuruussuhde on syntynyt vasta sen jälkeen, kun tuulimylly tai ainevarasto jo oli valmiina tai tekeillä taikka varasto otettu käytäntöön”.

Lain 14 §:n mukaan – missä käsitellään rakennuksen tultua rakennetuksi osaksi toisen maalla – ”olkoon naapuri, joka ei, sen jälkeen, kun on alettu rakentaa rajan yli taikka lähemmäksi, kuin edellä on mainittu, viipymättä sitä vastaan ole tehnyt huomautusta, velvollinen sallimaan rakennuksen jäämisen paikoilleen, milloin sen purkaminen, toisenlaiseksi rakentaminen taikka muuttaminen aiheuttaisi naapurille johtuvaan haittaan ja rakennuksen arvoon nähden suhteettoman suurta vahinkoa”. Edellytyksenä tälle on, että rakentaminen ei ole tapahtunut vastoin parempaa tietoa taikka törkeästä huolimattomuudesta. Rakennuksen kohdalla tapahtuneesta ylityksestä naapurilla voi olla oikeus korvaukseen hänelle aiheutuvasta haitasta. Tällaiset riita-asiat käsitellään yleisessä tuomioistuimessa.

Lain 16 §:n mukaan – missä käsitellään puhelin- ja sähköjohdon vetämisen sallimista pylväät mukaan lukien – ”olkoon omistaja velvollinen sallimaan tämän, jos se saattaa tapahtua tuottamatta hänelle suurehkoa haittaa”.

Lisäksi naapuruussuhdelaissa on säädetty kohtuuttoman rasituksen aiheuttamisesta ja sen poistamista vaatimisesta, mikä tapahtuu sekin yleisessä tuomioistuimessa.

Edellä olevan perusteella voidaan katsoa, että lainsäädännössäkin on huomioitu se, että rakentaminen voi vahingossa tapahtua toisen alueelle.

Rakennusvalvonta ottaa kuitenkin asiaan kantaa vain maankäyttö- ja rakennuslain näkökulmasta.

Alkuperäiseen rakennuslupaan sisältymättömän aidan osuuden rakentaminen tonttien väliselle rajalle

Jatkettu aita on hyväksytty rakennusaikaisena muutoksena loppukatselmuksen yhteydessä vuonna 2011. Ennen 10.10.2007 rakennettu aita sijoittuu kokonaan rakentajan (Dosentintie 14) omistamalle tontille.

Koska jatkettu aita on viranomaisen toimesta hyväksytty, naapuritontin omistajan hyväksyntää tai suostumusta sille ei ole tarvittu. Aidan rakentamisesta on kulunut yli 15 vuotta ja luvan loppukatselmoinnista yli 10 vuotta. Naapuritontin omistaja ei ole huomauttanut aidan jatkamisesta ennen kuin syksyllä 2023, joten on perusteltua olettaa, että naapuritontin edellinen omistaja on aikanaan toimenpiteen hyväksynyt tai ainakin voidaan katsoa, että aidan jatkamiselle on myöhemmin syntynyt vähintään hiljainen hyväksyntä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n mukainen arviointi

Mainitun lainkohdan mukaan, rakennusvalvontaviranomainen voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin, jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa.

Velvoitepäätöksen tekeminen on viranomaisen harkinnassa. Selviin ja tahallisiin rikkomuksiin tulee viranomaisen puuttua. Viranomaisen tulee toiminnassaan myös toimia hallinnon yleisten periaatteiden mukaisesti, huomioiden edellä mainittu hallintolain 6 §. Jälkikäteen syntyneen tilanteen kohdalla tulee myös huomioida mahdollisen korjaamista velvoittavan toimenpiteen merkitys kummallekin osapuolelle.

Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että jatketun aidan kohdalla ei voida asiassa osoittaa tapahtuneen lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaista toimintaa ylipäätään, minkä takia maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n soveltaminen ei ole ajankohtaista.

Alkuperäisen aidan kolmen betonitolpan sijoittamisen osalta rakennusvaliokunnalle esitetään, että se päättää olla ryhtymättä asiassa toimenpiteisiin. Perusteluina tälle ovat:

-          syksyllä 2023 suoritetun mittauksen perusteella aita on suurimmaksi osaksi
aidan rakennuttajan ja sen omistajan alueella, vain kolmen betonitolpan ulottuessa mittausten perusteella osittain osoitteessa Dosentintie 12 sijaitsevannaapuritontin puolelle,

-          mitattu ylitys on varsin vähäinen,

-          aita on sijainnut paikallaan yli 15 vuotta ilman osoitteessa Dosentintie 12 olevan omistajan puuttumista asiaan, minkä takia voidaan perustellusti katsoa aiemman omistajan hyväksyneen tämän – eikä uudelle omistajalle voi syntyä parempaa oikeutta kuin edellisellä omistajalla,

-          Dosentintie 14 omistajan tulee voida luottaa viranomaisen tekemän päätöksen pysyvyyteen eli siihen, että ilman huomautuksia tehdyn loppukatselmuksen jälkeen, viranomainen ei esitä lisävaatimuksia rakennushankkeeseen ryhtyvälle, ilman painavia perusteita,

-          aidan vähäisen ylityksen ei voida katsoa aiheuttavan haittaa osoitteessa Dosentintie 12 olevan tontin kaavanmukaiselle toteutukselle
 

—      —
 

Ennen asian käsittelyä päätetiin keskustella siitä, että onko puheenjohtaja Sederholm esteellinen käsiteltävässä asiassa. Puheenjohtaja Sederholmia kuultiin asiassa, jonka jälkeen hän poistui keskustelun ajaksi paikalta.

Puheenjohtajan poistuttua, rakennusvaliokunta keskusteli asiasta ja päätti yksimielisesti, että puheenjohtaja Sederholm ei ole esteellinen käsiteltävässä asiassa.

Puhjeenjohtaja Sederholm palasi kokoukseen ja kokous jatkui raja-aidan muuttamista koskevan asian käsittelyllä. Rakennusvaliokunta keskusteli asiasta ja päätti yksimielisesti hyväksyä päätösehdotuksen seuraavin perustelukohtaan tehtävin muutoksin:

Perustelun kohta ”aita on sijainnut paikallaan yli 15 vuotta ilman osoitteessa Dosentintie 12 olevan omistajan puuttumista asiaan, minkä takia voidaan perustellusti katsoa aiemman omistajan hyväksyneen tämän – eikä uudelle omistajalle voi syntyä parempaa oikeutta kuin edellisellä omistajalla” päätettiin lyhentää muotoon  ”aita on sijainnut paikallaan yli 15 vuotta ilman osoitteessa Dosentintie 12 olevan omistajan puuttumista asiaan”.

Lisäksi perustelun kohta ”mitattu ylitys on varsin vähäinen” päätettiin muuttaa muotoon ”mitattu ylitys on varsin vähäinen ja mitattu ylitys voi johtua useista syistä, kuten esimerkiksi maan liikkeistä, mittatoleransseista, inhimillisistä virhemarginaaleista pisteiden merkitsemisessä maastoon.”

 

Johtava rakennustarkastaja Sirkka Lamberg:

Rakennusvaliokunta päättää olla käyttämättä MRL 182 §:n mukaista toimivaltaa.

Päätös:  

Jakelu: Asianosaiset