Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta
Protokoll 31.01.2024/Paragraf 7

SOVV 31.01.2024 § 7  

41/12.00.00.00/2024  

Lisätiedot:

suunnittelija Henna Turunen, puh. 050 382 6265

opetuspäällikkö Maria Ekman-Ekebom, puh. 050 308 6262

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

Tausta

Kauniaisten ruotsinkielisessä perusopetuksessa pilotoitiin lukuvuonna 2017–2019 rehtorimallia, jossa ala- ja yläkoulua johti yhteinen rehtori. Hagelstamska skolanin rehtorista tuli ruotsinkielisen perusopetuksen hallinnollinen rehtori. Lisäksi molemmille kouluille nimitettiin virka-apulaisrehtorit. Ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta päätti (SUUS 22.01.2019 § 5) hyvin toimineen pilotoinnin jälkeen vakinaistaa syksystä 2019 alkaen yhden rehtorin ja kahden virka-apulaisrehtorin johtamismallin.

Kaupunginhallitus päätti 25.3.2019 § 46, että suomenkielisessä perusopetuksessa siirrytään 1.8.2019 alkaen samanlaiseen johtamismalliin kuin ruotsinkielisessä perusopetuksessa, mutta ilman pilotointia. Suomenkielisen perusopetuksen rehtorimallista tehtiin selvitys (SOVV 13.05.2020 § 35, KH 25.05.2020 § 102) ja laadittiin toimeenpano- ja kehittämissuunnitelma. Sekä suomen- että ruotsinkielisen perusopetuksen rehtorimallien toimivuutta arvioitiin seurantaraportissa 2021 (KH 21.06.2021 § 131).

Johtamismallin muutoksesta ja hallinnollisesti yhtenäisen perusopetuksen kehittämisestä huolimatta koulut ovat edelleen toimineet erillisinä hallinnollisina yksiköinä. Tämä tuo käytännön toimintaan haasteita, jotka voidaan ratkaista yhdistämällä nykyiset ala- ja yläkoulut, jolloin toimintaan jää vain yksi hallinnollinen kouluyksikkö molemmille kieliryhmille. Koulujen toimipisteet säilyvät edelleen ennallaan. Koulujen oppilashallinto, henkilöstöhallinto ja taloushallinto yhdistetään.

Tavoitteena on edistää hallinnollista yhtenäisyyttä perusopetuksessa muun muassa yhteisen nimen, yhteisen tilastoinnin ja yhteisten järjestelmien myötä. Muutos ei vaikuta koulurakennusten olemassaoloon tai koululaisten arkeen, mutta helpottaa muun muassa oppilaiden ja henkilöstön tietojen käsittelyä ja tilastointia sekä keventää hallinnollista työmäärää. Yhdistämisen myötä ala- ja yläkoulut toimivat edelleen erillisissä kiinteistöissään, mutta muodostavat yhden, yhtenäisen perusopetuksen yksikön vuosiluokille 1–9.

Suomenkieliselle opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnalle esitetäänkin, että Mäntymäen koulun (nykyinen alakoulu) ja Kasavuoren koulun (nykyinen yläkoulu) hallinnollista yhtenäisyyttä edistetään yhdistämällä yksiköt 1.8.2025 alkaen. Kaksi yksikköä muodostaa jatkossa yhden peruskouluyksikön, jolle annetaan uusi nimi. Koulujen toimipisteet ja johtamisjärjestelmä säilyvät ennallaan. Näin ollen hallinnollista koulua johtaa yksi rehtori ja molemmissa toimipisteissä toimii virka-apulaisrehtorit.

Vaikutusten arviointi

Yhdistämisen vaikutuksia on arvioitu ennakkoon. Koulujen yhdistämisellä saavutetaan monia etuja. Esimerkiksi koulujen käyttämien ohjelmien (Wilma, Kurre, Primus, Rondo, Sarastia) osalta moninkertainen työ poistuu. Wilman kautta toteutettava tiedottaminen huoltajille yhdenmukaistuu, koska koulut eivät ole enää eri Wilmassa. Oppilaiden tietojen siirto yhdestä järjestelmästä toiseen poistuu ja samalla kauniaislaisten oppilaiden oppilaaksiottoprosessi (ensisijainen oppilaaksiotto) helpottuu huomattavasti vuosiluokkien 6 ja 7 välisessä nivelessä. Budjetointi ja talousarvion suunnittelu ja seuranta on täsmällisempää ja määrärahojen on mahdollista kohdentaa tarkoituksenmukaisemmin. Hallinnolliset muutokset eivät vaikuta kouluarjen toimintaan, oppilasryhmiin tai oppilaisiin. Koulujen toimipisteet säilyvät edelleen ennallaan. Oppilaiden koulunkäynti jatkuu kuten ennenkin.

Yhtenäistämisen edut

• Järjestelmien yhtenäistäminen
• Talousprossien yhtenäistäminen
• Prosessien sujuvuus ja tehostaminen, oppilastietojen siirto
• Tilastointi; nyt oppilasrekisterit ovat koulukohtaiset. Yhdistyessään hallinnollinen työtaakka vähenee, ja syntyy säästöä, kun resurssien ja järjestelmien käyttö on tehokkaampaa.
• Opettajien ja koulunkäynninohjaajien yhtenäisen työskentelykulttuurin mahdollistaminen hallintoa ja prosesseja yhdistämällä.
• Huoltajat ja oppilaat: vahvistetaan kokemusta siitä, että siirrytään yhtenäisen peruskoulun sisällä vain rakennuksesta toiseen, luokalta toiselle (ei ylläpidetä vuoden 1999 perusopetuslain uudistuksessa vanhentunutta jakoa ala- ja yläasteisiin, vaikka edelleen puhutaan ala- ja yläkouluista).

Yhtenäistämisen haasteet

• Joudutaan luopumaan vanhoista nimistä, joihin on totuttu – muutoksen hyväksyminen. Yksiköiden nimet säilyvät kuitenkin ennallaan. Vakiintuneen nimen tunnettuudella on oma arvonsa sekä opastavuuden että brändäyksen näkökulmasta.
• Toimivat edelleen erillisissä rakennuksissa, mikä rajoittaa mm. opettajien kaksoiskelpoisuuden hyödyntämistä ja muita etuja, joita yhtenäiskouluun liittyy.
• Kouluarjen tasolla ei käytännön vaikutusta oppilaiden koulunkäyntiin – vaikutus pitkälti nimellinen, kun käydään yhtä samannimistä koulua parhaimmillaan 9 vuotta.

Toteutussuunnitelma

Ala- ja yläkoulujen yhdistämisessä on huomioitava seuraavat osa-alueet, joista osa vaatii enemmän työstämistä ja osaa on jo edistetty aiemmin tehtyjen suunnitelmien myötä. Esimerkiksi kouluissa on jo luotu vahvaa pohjaa pedagogisen yhtenäisyyden eteen. Suurin muutostyö liittyy järjestelmämuutoksiin ja tiedonsiirtoon.

Yhtenäisen koulun määrittäminen

• Yhdistyvän ala- ja yläkoulun uusi nimi; järjestetään nimikilpailu (koko kaupungin osallistaminen)

• koulukiinteistöjen nimet säilyvät

• Yhtenäinen logo/tunnus; järjestetään logokilpailu (koko kaupungin osallistaminen)

Hallinnolliset muutokset

• Oppilastietojärjestelmien, tilastoinnin ja talouden suunnittelun yhtenäistäminen.

Pedagoginen yhtenäisyys ja yhtenäinen toimintakulttuuri

• Ala- ja yläkoululla on jo nyt yhteinen opetussuunnitelma ja lukuvuosisuunnitelma sekä yhteisiä kehittämishankkeita.
• Esi- ja perusopetuksen yhteinen pedagoginen suunnitelma on jo olemassa suomenkielisellä puolella – yhteistä pedagogista näkemystä on jo luotu.
• Molemmilla kieliryhmillä HY+ valmennus tukee yhtenäistä opintopolkua ja auttaa yhteisten rakenteiden luomisessa.
• Johtoryhmätyöskentelyn yhtenäistäminen (HY+ valmentaa myös hallinnolliseen yhdistymiseen), mikä työ on jo aloitettu kouluissa.

Sivistystoimenjohtaja Mikael Flemmich:

Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta päättää

1)      hyväksyä Mäntymäen koulun ja Kasavuoren koulun yhdistämisen siten, että koulujen toimipisteet ja johtamisjärjestelmä säilyvät ennallaan,

2)      käynnistää nimi- ja logokilpailun, ja

3)      merkitä tiedoksi toteutussuunnitelman Mäntymäen koulun ja Kasavuoren koulun yhdistämisestä yhdeksi kouluksi.

……….

Jäsen Petteri Törnberg esitti, että

• valiokunta hyväksyy Mäntymäen koulun ja Kasavuoren koulun yhdistämisen 1.8.2024 alkaen siten, että koulujen toimipisteet ja johtamisjärjestelmä säilyvät ennallaan,
• nimi- ja logokilpailua ei järjestetä.

Valiokunta oli esityksestä yksimielinen.

Jäsen Matti Kauppila esitti, että koulun nimeksi annetaan Kauniaisten koulu. Esitys raukesi kannattamattomana.

Varapuheenjohtaja Saana Nuutinen esitti, että koulun nimeksi annetaan Kauniaisten peruskoulu. Valiokunta oli esityksestä yksimielinen.

Päätös:

Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta merkitsi tiedoksi toteutussuunnitelman Mäntymäen koulun ja Kasavuoren koulun yhdistämisestä yhdeksi kouluksi ja päätti asiasta seuraavasti:

Valiokunta

1)      hyväksyi Mäntymäen koulun ja Kasavuoren koulun yhdistämisen siten, että koulujen toimipisteet ja johtamisjärjestelmä säilyvät ennallaan,

2)      päätti, että nimi- ja logokilpailua ei järjestetä,

3)      nimesi koulun Kauniaisten peruskouluksi.

Muutokset astuvat voimaan 1.8.2024.

Jakelu:

Mäntymäen koulu

Kasavuoren koulu