Hyvinvointivaliokunta
Protokoll 18.09.2024/Paragraf 51

HYVA 14.08.2024 § 40 

Lisätiedot:

sivistystoimenjohtaja Mikael Flemmich, puh. 040 733 0264

kaupunginlakimies Lena Filipsson-Korento, puh. 050 354 0121

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

Taustaa

Hallintosäännön päivittämistä koskevan poliittisille ryhmille tehdyn kyselyn yhteydessä vastauksissa nostettiin esiin hyvinvointiorganisaatio ja sen mahdolliset muutostarpeet. Asia käsiteltiin yhtenä aiheena valtuustoryhmien puheenjohtajille ja kaupunginhallituksen jäsenille 14.3.2024 järjestetyssä erillisessä työpajassa.

Kaupungin hyvinvointiorganisaatiota on käsitelty aikaisemmin kulttuuri- ja vapaa-aikavaliokunnassa (KUVA 8.6.2022 § 40) sekä kaupunginhallituksessa (KH 23.5.22 § 76 ja 31.10.22 § 166). Hyvinvointikoordinaattorin toistaiseksi voimassa oleva vakanssi on tuolloin päätetty sijoittaa sivistystoimen hallintoon. Lisäksi on päätetty olla täyttämättä kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikön virka toistaiseksi, ja hoitaa tehtävät sisäisin järjestelyin (yhden tulosyksikköpäällikön hoitaessa virkaa oman toimensa ohella maltillista lisäkorvausta vastaan, n. 3 800 euroa vuodessa). Todettakoon, että kummankin viran järjestelyt ovat voimassa 31.12.2024 saakka, mikä on syytä huomioida mahdollisessa organisaatiomuutoksessa.

Kaupungin hallintosäännössä ei käsitellä kaupungin toimialojen sisällä olevaa organisaatiota. Hallintosäännön 14 §:n mukaan kaupunginhallitus päättää toimialojen jakautumisesta tulosalueisiin ja tulosalueiden johtamisesta, ja valiokunta päättää toimialansa tulosalueiden jakautumisesta tulosyksiköihin ja tulosyksiköiden johtamisesta; yleishallinnon osalta kaupunginjohtaja. Näin ollen mahdolliset organisatoriset muutokset eivät vaadi muutoksia hallintosääntöön vaan toteutus tapahtuisi toimielimen tekemän päätöksen jälkeen hallintosäännön 14 §:ssä määritellyn toimivallan puitteissa. Sivistystoimen nykyinen organisaatiokaavio on oheismateriaalina.

Edellä mainitusta syystä johtuen hyvinvointiorganisaatiota käsitellään hallintosäännöstä erillisenä asiana. Todettakoon, että hallintosäännössä esitettiin sivistystoimen toimialan nimeä muutettavaksi sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialaksi. Hyvinvointivaliokunnan nimeä esitettiin muutettavaksi hyvinvointi- ja vapaa-aikavaliokunnaksi. Lisäksi esitettiin hyvinvointityöhön liittyviä uusia kirjauksia tehtäviin (19 ja 21 §).

Todettakoon, että hyvinvointityö ei ole pelkästään liikuntaa, kulttuuria, kirjastopalveluita, nuorisopalveluita ja kansalaisopiston palveluita, vaan kasvatus ja koulutus ovat keskeisiä osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäjiä yhteiskunnassa. Sivistys ja hyvinvointi ovat toisiaan vahvistavia tekijöitä, jotka luovat perustan yksilöiden ja yhteiskunnan kestävälle kehitykselle. Sivistyspalvelut tarjoaa tiedot, taidot ja mahdollisuudet, jotka edistävät hyvinvointia, kun taas hyvinvointi luo suotuisat ja vakaat olosuhteet yksilön oppimiselle.

Alla esitetään valmistelussa esille tulleet vaihtoehdot resurssi- ja kustannusvaikutuksineen:

1.

          Nykymallissa hyvinvointikoordinaattori (nimike on muutettavissa) on suoraan sivistystoimenjohtajan alaisuudessa, mikä korostaa hyvinvointityön merkitystä ja kohtalaisen isoa roolia kaikissa sivistystoimen palveluissa ja tulosalueilla. Pienessä kunnassa tämä on kustannustehokas ja suhteessa ketterä malli. Haasteena on resurssin riittävyys, työn painopisteen olleessa koordinoinnissa kehittämistyön kärsiessä tästä. Työmäärä on hyvin laaja, ja yhden henkilön työaika täyttyy koordinointitehtävillä. Tässä mallissa työn kehittäminen jää taka-alalle ja työ on ainoastaan hyvinvointityön koordinointia. Mahdollista on kuitenkin sivistystoimen sisällä tarkastella hyvinvointityön painotuksia ja sisäistä tehtävänjakoa liittyen hyvinvointityöhön. Lisäksi on huomioitava, että kyse on edelleen suhteellisen uudesta tilanteesta, jossa kunnan hyvinvointityön rakenteita ollaan edelleen kehittämässä yhteistyössä hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden kanssa, minkä takia voisi olla perusteltua palata mahdollisiin muutostarpeisiin myöhemmin.

          Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö tapahtuu kaikissa kunnan palveluissa, myös esimerkiksi ympäristöpalveluissa ja yhdyskuntatoimessa. Tämän takia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön koordinointi hyvinvointikoordinaattori-mallissa on verrattain toimiva vaihtoehto.

          Hyvinvointityö kunnassa on ennen kaikkea poikkihallinnollista työtä, jossa koordinaation rooli tehtävänkuvassa korostuu erityisesti.

          Tämä malli voi omalta osaltaan edistää palveluiden välisiä synergioita kunnan eri palveluiden/toimijoiden välillä, hyvinvointikoordinaattorin ollessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä kunnan alueella koordinoiva ja edistävä taho.

          Mikäli halutaan luopua nykymallista, esitetään, että perustetaan sivistystoimeen uusi hyvinvoinnin tulosalue nykyisen opetus-, varhaiskasvatus- ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen lisäksi.

2 a.

          Ensisijaisesti esitetään, että uutta tulosaluetta varten perustetaan uusi hyvinvointipäällikön virka, jolloin samalla palkkaus tulisi tarkistaa, jotta se vastaa muiden vastaavalla tasolla olevien palkkarakennetta (kustannusvaikutus arvioltaan n. 6 000 €/vuosi, huomioiden uuden tulosalueen pienen koon muihin sivistystoimen tulosalueisiin verrattuna.

2 b.

          Edellisessä kohdassa mainitun lisäksi on toki mahdollista myös julistaa kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikön virka hakuun. Tämän viran täyttämisestä aiheutuisi kuitenkin noin 70 000 euron lisäkustannus vuodessa. Samalla henkilökunnan määrä kasvaisi yhdellä henkilöllä. Tämä vaihtoehto ei toisi operatiiviselle toiminnalle lisäarvoa, eikä tätä vaihtoehtoa esitetä ratkaisuksi.

2 c.

          Mahdollista on myös muuttaa kulttuuri ja vapaa-aikapalvelujen tulosalue hyvinvointi- ja vapaa-aikapalveluiksi, jota johtaisi hyvinvointi- ja vapaa-aikapäällikkö. Virka julistettaisiin haettavaksi. Yhdistetyn tulosaluepäällikön työaika ei kuitenkaan riittäisi sekä varsinaiseen hyvinvointityöhön, että nykyisen kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtotehtäviin. Tässä vaihtoehdossa tarvittaisiin erillinen hyvinvointi- ja vapaa-aikapäällikön alaisuudessa operatiivista hyvinvointityötä tekevä henkilö, eli hyvinvointikoordinaattori. Lisäkustannusvaikutus sama kuin kohdassa 2 b, mutta kohdassa 2 mainittuja lisäkustannuksia ei syntyisi (hyvinvointikoordinaattorin palkkakustannuksiin ei sen sijaan tarvitsi tehdä muutoksia). Malli on kuitenkin hieman vanhanaikainen ja kuvastaa vanhanaikaista käsitystä hyvinvointityöstä.

          Mahdollista on toki myös perustaa kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden alle uusi tulosyksikkö hyvinvointityötä varten. Tämäkin malli on kuitenkin hieman vanhanaikainen ja kuvastaa vanhanaikaista käsitystä hyvinvointityöstä.

3 a.

          Perustetaan kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden alaisuuteen tulosyksikkö, tilanteen muilta osin pysyessä samana. Hyvinvointikoordinaattorin nimike muutettaisiin esim. hyvinvointipäälliköksi, jolloin samalla palkkaus tulisi tarkistaa, jotta se vastaa muiden vastaavalla tasolla olevien palkkarakennetta (kustannusvaikutus arvioltaan n. 4 700 euroa/vuosi). Muita lisäkustannusvaikutuksia ei aiheutuisi. Tämä järjestelmä voisi omalta osaltaan edistää palveluiden välisiä synergioita hyvinvointi- ja vapaa-aikapalveluissa, mutta tämäkään malli ei kuvasta nykyaikaista käsitystä hyvinvointityöstä.

3 b.

          Perustetaan kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen alaisuuteen tulosyksikkö ja lisäksi julistetaan kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikön virka hakuun. Tässä vaihtoehdossa henkilökunnan määrä kasvaa siis yhdellä henkilöllä. Lisäkustannusvaikutus hyvinvointikoordinaattorin osalta sama kuin kohdassa 3 a (4 700 euroa) ja lisäksi tulisi noin 70 000 euron vuosittainen lisäkustannus tulosaluepäällikön palkkaamisesta.

Huomioiden kaupungin taloudellisen tilanteen ja kaupunginvaltuuston hyväksymät säästötavoitteet tuleville vuosille, ei ole katsottu viranhaltijavalmistelussa mahdolliseksi esittää muita kuin maltillisia henkilöstökuluja lisääviä muutoksia. Mikäli lisäkustannuksia ei saa aiheutua, tulee ainakin toistaiseksi pysyä nykymallissa, mikä esitetään vaihtoehtona.

Todettakoon, että toimielinrakenteisiin ei ole tarvetta tehdä muutoksia mainittujen vaihtoehtojen johdosta, vaan hyvinvointivaliokunta (hyvinvointi- ja vapaa-aikavaliokunta) toimisi edelleen hyvinvointityön asiantuntijatoimielimenä.

Sivistystoimenjohtaja Mikael Flemmich:

Hyvinvointivaliokunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että

• sivistystoimen alaisuuteen perustetaan uusi hyvinvointityön tulosalue 1.1.2025 alkaen,
• perustetaan tulosaluetta johtamaan tulosaluepäällikön virka 1.1.2025 alkaen,
• kaupunginhallitus vahvistaa hyvinvointipäällikön viran kelpoisuusehdoiksi soveltuvan korkeakoulututkinnon sekä hyvän perehtyneisyyden hyvinvointityöhön. Lisäksi kelpoisuusehtona on suomen ja ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito,
• vahvistaa hyvinvointipäällikön viran tehtäväkohtaiseksi palkaksi 4 100 euroa/kk, sekä
• lakkauttaa hyvinvointikoordinaattorin tehtävän 1.1.2025 alkaen.

……….

Jäsen Harri Fagerlund esitti asian palauttamista valmisteluun.

Valiokunta oli yksimielinen asian palauttamisesta.

Päätös:

Asia palautettiin valmisteluun suullisin evästyksin.

Oheismateriaali:

Sivistystoimen nykyinen organisaatio

Jakelu:

Kaupunginhallitus

HYVA 18.09.2024 § 51  

408/00.01.01.00/2024  

Hyvinvointivaliokunta käsitteli kaupungin hyvinvointiorganisaatiota kokouksessaan 14.08.2024 § 40 ja päätti palauttaa asia valmisteluun.

Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 §:n mukaan edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä, siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy kunnan muihin lakisääteisiin tehtäviin. Keskeinen tehtävä on myös seurata kuntaisten elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Tämän lisäksi kunnilla on vastuullaan ehkäisevän päihdetyön tehtävä, lähinnä tiedottamisen ja seurannan osalta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on keskeinen tekijä Kauniaisten kaupungin strategisessa kehittämisessä. Panostamalla hyvinvointiin, kaupunki ei ainoastaan paranna asukkaidensa elämänlaatua, vaan luo myös vahvan perustan esimerkiksi kestävälle kotoutumiselle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle. Hyvinvointisuunnitelmat, raportit ja hyvinvointikertomukset, sekä niiden tavoitteet tulee kytkeä vahvemmin kaupungin talousarvioprosesseihin, jotta resurssit kohdennetaan oikein ja vaikuttavasti erityisesti nykyisessä taloustilanteessa.

On tärkeää, että yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on sujuvaa ja päällekkäisyyksiä vältetään. Vahvat yhteistyörakenteet hyvinvointialueen kanssa mahdollistavat vastuukysymysten selkiyttämisen ja auttavat varmistamaan kuntalaisille tehokkaita ja mahdollisesti lisäarvoa tuottavia palveluja. Tämä mahdollistuukin hyvinvointityön selkeällä organisoinnilla. Hyvinvointialueen ja kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön vaikuttavuus vaatii toimiakseen vastuiltaan selkeät ja rakenteeltaan toimivat yhdyspinnat.

Kaupunki tekee aktiivisesti kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistyötä kaikilla toimialoilla, kuten kasvatuksessa ja opetuksessa, kaupunkiympäristön rakentamisessa, liikunnassa ja kulttuurissa ja kaikissa hyvinvointipalveluissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tuleekin näkyä kaupungin kaikissa yksiköissä. Hyvinvointityön tarkoituksenmukainen koordinointi ja oikeanlainen resursointi on tässä tärkeässä roolissa.

Erityistä huomiota tuleekin jatkossa kiinnittää erityisesti lasten ja nuorten, senioreiden sekä maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseen. Väestörakenteen muutos, kuten ikääntyvän väestön kasvu ja maahanmuuton lisääntyminen, vaikuttavat merkittävästi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön. Ikääntyvän väestön tarpeet, kuten esimerkiksi liikuntamahdollisuuksien edistäminen, sosiaalisen tuen mahdollistuminen sekä huomioiminen kaupunkisuunnittelussa lisäävät paineita myös kunnan palvelujärjestelmälle. Samalla nuorten, perheiden ja maahanmuuttajien hyvinvoinnin ja kotoutumisen tukeminen vaativat kohdennettuja toimenpiteitä myös kunnilta.

Väestörakenteen muuttuessa ennaltaehkäisevä työ, varhainen puuttuminen ja hyvinvoinnin tukeminen tulevat entistä tärkeämmiksi, jotta kaupunki voi turvata kaikkien asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin pitkällä aikavälillä, sekä samalla tukea kunnan elinvoimaisuuden säilymistä ja kehittymistä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on tärkeää kehittää tiedolla johtamisen ja dataperustaisen päätöksenteon käytäntöjä. Näin varmistetaan, että toimenpiteet ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita. Hyvinvoinnin edistäminen on investointi kaupungin pitkän aikavälin kestävään kasvuun ja elinvoimaan.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön investointi on satsaus Kauniaisten kaupungin tulevaisuuteen. Riittävät resurssit mahdollistavat ennaltaehkäisevät toimet, jotka parantavat asukkaiden elämänlaatua, vähentävät terveyspalvelujen tarvetta ja tukevat esimerkiksi kotoutumista. Hyvin resursoitu työ varmistaa sujuvan yhteistyön hyvinvointialueen kanssa, edistää dataperusteista päätöksentekoa ja tukee järjestöjen merkittävää roolia. Panostamalla tähän työhön kaupunki luo kestävää kasvua ja vahvistaa yhteisön hyvinvointia pitkäjänteisesti.

Hyvinvointityö on siis kunnalle lakisääteinen tehtävä, jonka sijoittumisesta organisaatioon kukin kunta päättää itsenäisesti oman toimintansa puitteissa. Aloite hyvinvointiorganisaation tarkistamiselle tuli valtuustoryhmille tehdyn kyselyn ja ryhmien kanssa pidetyn työpajan yhteydessä, jolloin myös nostettiin esiin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtamisjärjestely.

On kuitenkin syytä huomioida, että Kauniaisten hyvinvointiorganisaatiosta päätettäessä, on kyse kahdesta eri asiakokonaisuudesta:

1. hyvinvointityön ja hyvinvointikoordinaattorin tai -päällikön sijoittuminen sivistystoimen organisaatiokokonaisuuteen,

2. kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtamisjärjestely.

Jäljempänä esitetään tarkemmat perustelut sille, että

1. hyvinvointikoordinaattorin tai -päällikön tehtäväkokonaisuus on sen verran laaja ja kokopäiväinen, että ei ole tarkoituksenmukaista – eikä strategian mukaista – lisätä tähän toimenkuvaan muita tehtäviä, huomioiden myös sen, että hyvinvointipalvelut eivät liity vain kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin, vaan koskee merkittävästi myös muuta sivistystointa sekä kaupungin muutakin organisaatiota,

2. kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa on usean vuoden ajan todettu jo toimivaksi järjestely, missä yksi kyseisen tulosalueen tulosyksikköpäällikkö oman toimensa ohella hoitaa myös tulosaluepäällikön tehtäviä aiempaan päätökseen perustuen.

Sen vuoksi valmistelussa lähdetään siitä, että näitä kahta asiakokonaisuuksia ei ole resurssiviisasta eikä myöskään tarkoituksenmukaista yhdistää toisiinsa. Todettakoon, että kaupungissa on myös muita organisaatioratkaisuja (myös kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa), joissa kaikilla tasoilla ei ole erillistä johtajaa/päällikköä.

1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön sijoittuminen organisaatiossa

Niin kuin aiemmin on todettu, nykyaikainen näkemys hyvinvointityöstä ei tue sellaista organisaatiomallia, missä hyvinvointityö ja hyvinvointikoordinaattori kytkeytyvät ainoastaan liikuntapalveluihin tai muihin vapaa-aikapalveluihin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tehdään laajasti yhteistyössä ja poikkihallinnollisesti koko kuntaorganisaatiossa, varsinkin varhaiskasvatus- ja opetuspalveluissa, mutta myös kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Sen lisäksi yhteistyötä tehdään yhdyskuntatoimen (esim. kaavoituksessa ja rakentamisessa sekä ympäristöpalveluissa) ja yleishallinnon kanssa. Luonnolliset yhteistyötahot ovat myös järjestöt ja seurat sekä hyvinvointialue.

Näiden yllä mainittujen seikkojen valossa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tulee tarkastella koko kaupunkiyhteisön näkökulmasta.

Oheismateriaalina on sivistystoimen tarkennettu organisaatiokaavio.

Nykymalli, missä hyvinvointikoordinaattori on sijoitettu suoraan sivistystoimenjohtajan alaisuuteen, korostaa hyvinvointityön merkitystä ja isoa roolia kaikissa sivistystoimen palveluissa ja tulosalueilla. Kuten aiemmin on mainittu, haasteena on resurssin riittävyys, työn painopisteen olleessa lähinnä koordinoinnissa kehittämistyön kärsiessä. Työmäärä on hyvin laaja, ja yhden henkilön työaika täyttyy suurimmaksi osaksi koordinointitehtävillä, työn kehittämisen jäädessä toissijaiseksi. Mahdollista on kuitenkin jo nykymallissa tarkastella sivistystoimen sisällä hyvinvointityön painotuksia ja sisäistä tehtävänjakoa liittyen hyvinvointityöhön.

Jos nykyisen hyvinvointikoordinaattorin tehtäviin lisättäisiin tehtäviä (esim. kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikön tehtävät), voidaan olettaa tällä olevan suora vaikutus hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön vaikuttavuuteen heikentävällä tavalla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on laaja ja monialainen tehtävä, joka vaatii jatkuvaa kehittämistä, seurantaa ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Työn määrä on suuri, vaikka hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön rakenteita selkeyttämällä ja resurssien kohdentamista tarkentamalla, voidaankin saavuttaa tietynlaisia etuja työn vaikuttavuuden kannalta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä edellyttää aktiivista koordinointia kaupungin eri yksiköiden välillä, yhteistyötä hyvinvointialueen ja järjestöjen kanssa sekä tiedolla johtamisen ja seurannan kehittämistä. Jotta vaikutukset olisivat pitkäkestoisia ja vaikuttavia, työ vaatii täysipäiväistä resursointia ja jatkuvaa sitoutumista kaupungin (strategisiin) hyvinvointitavoitteisiin.

Todettakoon, että Kauniaisten kokoisissa kunnissa on yleensä kokopäiväinen hyvinvointikoordinaattori tai vastaava.

Jotta poikkihallinnollisuus ja yhteistyö koko sivistystoimen sisällä korostuisi, olisi syytä, jos nykymallista luovutaan, perustaa sivistystoimeen uusi hyvinvoinnin tulosalue nykyisen varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen lisäksi. Tämä korostaisi edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn kokonaisvaltaista merkitystä.

Hyvinvointikoordinaattorin toimi muutetaan tässä mallissa hyvinvointipäällikön viraksi hyvin maltillisella kustannusvaikutuksella (noin 6 000 euro vuositasolla), huomioiden tulosalueen kokoa verrattuna muihin tulosalueisiin. Samalla lakkautettaisiin hyvinvointikoordinaattorin tehtävä.

Oheismateriaalina (ei julkaista) on lista hyvinvointikoordinaattorin pääasiallisista tehtävistä.

2. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtamisjärjestely

Kaupunginhallitus on 31.10.2022 § 166 päättänyt

-          jättää kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikön vakanssi toistaiseksi täyttämättä,

-          että yhdelle virkasuhteessa olevalle kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tulosyksikön vetäjälle määrätään tulosaluepäällikön tehtävät,

-          että kansalaisopiston rehtori määrätään hoitamaan vapaa-aikapäällikön virkaa oman virkansa ohella 1.1.2023 alkaen.

Todettakoon, että johtamisjärjestelyihin ei voida tehdä muutoksia noudattamatta lakia kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta (304/2003).

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa johtamisjärjestelyä on koko ajan kehitetty ja tämän jälkeen tarkasteltu hyvinvointivaliokunnassa 05.06.2024 § 34. Valiokunta päätti silloin yhdistää kirjasto- ja kulttuuripalvelut 15.06.2024 lukien yhteiseen tulosyksikköön. Kirjasto- ja kulttuuripalveluja johtaa kirjasto- ja kulttuuripalveluiden päällikkö (ent. kirjastopalveluiden päällikkö).

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen palvelujen/tulosyksiköiden osalta johtamiskokonaisuudet ovat:

-          kirjasto- ja kulttuuripalvelut, joita johtaa kirjasto- ja kulttuuripalveluiden päällikkö,

-          kansalaisopisto, jota johtaa kansalaisopiston rehtori,

-          liikuntapalvelut, joita johtaa liikuntapäällikkö sekä

-          nuorisopalvelut, joita johtaa nuorisopalveluiden vastaava.

Edellisen kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikön irtisanouduttua tehtävästään päätettiin olla täyttämättä kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikön virka toistaiseksi, ja hoitaa tehtävät sisäisin järjestelyin, yhden tulosyksikköpäällikön hoitaessa virkaa oman toimensa ohella maltillista lisäkorvausta vastaan (n. 3 800 euroa vuodessa). Tämä johtamisjärjestely on ollut voimassa jo useamman vuoden.

Koska edellä mainittu johtamisjärjestely on todettu toimivaksi ja täyttämättä jätetyn viran täyttämisen kustannusvaikutus on n. 70 000 euroa vuodessa, ei tule tehdä muutoksia johtamisjärjestelyihin.

Huomioiden kaupungin taloudellisen tilanteen ja kaupunginvaltuuston hyväksymät säästötavoitteet tuleville vuosille, ei ole katsottu viranhaltijavalmistelussa mahdolliseksi esittää muita kuin maltillisia henkilöstökuluja lisääviä muutoksia. Jos ehdotusta hyvinvointityön sijoittamisesta sivistystoimen organisaatiossa ei hyväksytä, tulee ainakin toistaiseksi pysyä nykymallissa, mikä esitetään vaihtoehtona.

Sivistystoimenjohtaja Mikael Flemmich:

Hyvinvointivaliokunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että

• sivistystoimen alaisuuteen perustetaan uusi hyvinvointityön tulosalue 1.1.2025 alkaen,
• perustetaan tulosaluetta johtamaan tulosaluepäällikön virka 1.1.2025 alkaen,
• kaupunginhallitus vahvistaa hyvinvointipäällikön viran kelpoisuusehdoiksi soveltuvan korkeakoulututkinnon sekä hyvän perehtyneisyyden hyvinvointityöhön. Lisäksi kelpoisuusehtona on suomen ja ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito,
• vahvistaa hyvinvointipäällikön viran tehtäväkohtaiseksi palkaksi 4 100 euroa/kk, sekä
• lakkauttaa hyvinvointikoordinaattorin tehtävän 1.1.2025 alkaen.

……….

Jäsen Ritva Häyrinen-Immonen esitti seuraavaa:

”On tärkeää, että hyvinvoinnin koordinointi kunnissa saadaan toimimaan hyvin. Tarvitsemme tekeviä 'käsiä', emme päällikön virkoja. Tässä taloudellisessa tilanteessa ei ole järkevää kasvattaa hallintoa, vaan paremminkin hallinto-organisaatiota tulisi tarkastella kriittisesti. Hyvinvointityö kunnissa on vasta muotoutumassa, ja siksi olisi mielestäni järkevää kehittää koordinaattorin työtä ja saada se mahdollisimman hyvin kaupunkilaisten käyttöön. Ehdotan, että pitäydymme nykyisessä virka/toimi rakenteessa.”

Esitys raukesi kannattamattomana.

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Oheismateriaali:

Sivistystoimen tarkennettu organisaatiokaavio

EI JULKAISTA - Lista hyvinvointikoordinaattorin pääasiallisista tehtävistä

Jakelu:

Kaupunginhallitus