Hyvinvointi- ja vapaa-aikavaliokunta
Föredragningslista 06.05.2026/Ärendenr. 9

HYVAV 06.05.2026    

533/00.01.02.01/2025  

Lisätiedot:

hyvinvointipäällikkö Laura Salomaa, puh. 040 194 8508

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

Tausta

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 6 §:n mukaan kunnan tulee asettaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet osana strategista suunnittelua sekä määritellä niitä tukevat toimenpiteet. Kunnan on myös seurattava ja raportoitava kuntalaisten hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta sekä toteutetuista toimenpiteistä vuosittain valtuustolle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ohjaavat lainsäädännön lisäksi useat kansalliset ohjelmat ja linjaukset. Kunnalla ja hyvinvointialueella on näissä kokonaisuuksissa omat, toisiaan täydentävät roolinsa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan keskeinen tehtävä. Työ on luonteeltaan ennaltaehkäisevää ja sitä toteutetaan laajasti osana kunnan eri toimialojen perustehtäviä sekä yhteistyössä hyvinvointialueen, järjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa.

Kauniaisten kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä laatimalla valtuustokausittain hyvinvointisuunnitelman sekä raportoimalla sen toteutumisesta vuosittain valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Kauniaisissa on päätetty KV 19.12.2022 § 69, että hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma laaditaan erillisinä asiakirjoina.

Hyvinvointikertomus kuvaa väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilaa sekä niiden kehitystä valtuustokauden aikana. Se kokoaa keskeiset havainnot ja toimii tietopohjana tulevalle suunnittelulle.

Hyvinvointisuunnitelmassa puolestaan määritellään valtuustokauden tavoitteet ja toimenpiteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi kertomuksessa tunnistettujen ilmiöiden pohjalta.

Tässä yhteydessä päätöksentekoon tuodaan valtuustokautta 2025–2029 koskeva hyvinvointisuunnitelma. Kuluvan valtuustokauden aikana laaditaan taas laaja hyvinvointikertomus 2025–2029, jonka tehtävänä on kuvata väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilaa sekä niiden kehitystä koko valtuustokauden ajalta. Hyvinvointikertomus toimii keskeisenä tietopohjana seuraavan valtuustokauden hyvinvointisuunnitelman valmistelulle ja se tuodaan päätöksentekoon aina valtuustokauden päättyessä.

Valtuustokauden vaihtuessa laaditaan jälleen uusi kaupungin strategian pohjautuva hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2029–2033. Suunnitelmassa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi perustuen edellisen valtuustokauden hyvinvointikertomuksessa tunnistettuihin ilmiöihin, kehityssuuntiin ja tarpeisiin.

Hyvinvointisuunnitelman 2026–2029 tietopohja ja keskeiset hyvinvointi-ilmiöt

Suunnitelman tietopohja muodostuu hyvinvointiraportoinnista, HYTE-neuvotteluista (HYTE=hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) sekä kansallisista ja paikallisista tietolähteistä, ja se perustuu keskeisesti Kauniaisten laajaan hyvinvointikertomukseen 2022–2025. Hyvinvointikertomuksessa on tunnistettu useita keskeisiä kehittämistarpeita, jotka liittyvät muun muassa väestörakenteen muutokseen, liikkumisen edistämiseen, kotoutumisen tukemiseen sekä eri väestöryhmien hyvinvointieroihin.

Lasten ja nuorten osalta keskeisinä haasteina hyvinvointikertomuksessa on tunnistettu fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen, mielenterveyden kuormitus, yksinäisyyden kokemukset sekä koulutukseen kiinnittymisen ja oppimistulosten erot erityisesti maahanmuuttajataustaisten ja suomalaistaustaisten oppilaiden välillä. Työikäisten osalta korostuvat työelämän muutosten vaikutukset hyvinvointiin sekä psyykkisen kuormittuneisuuden kasvu. Ikääntyneiden kohdalla esiin nousevat väestön ikääntyminen, yksinäisyyden lisääntyminen, toimintakyvyn vaihtelu sekä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin haasteet.

Lisäksi hyvinvointikertomuksessa korostuvat yhteistyön kehittämistarpeet hyvinvointialueen kanssa, ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen, palvelujen saavutettavuus sekä tiedolla johtamisen kehittäminen. Hyvinvointisuunnitelma 2026–2029 pyrkii vastaamaan näihin havaintoihin suuntaamalla tavoitteita ja toimenpiteitä edellä kuvattuihin keskeisiin ilmiöihin sekä vahvistamalla poikkihal-linnollista yhteistyötä ja ennaltaehkäiseviä toimintamalleja.

Hyvinvointisuunnitelmakokonaisuus Kauniaisissa

Kauniaisten kaupungin hyvinvointisuunnitelma 2026–2029 kokoaa yhteen kaupungin keskeiset lakisääteiset ja strategiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuudet.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on valmisteltu osana kaupunkitasoista hyvinvointisuunnitelmakokonaisuutta. Sen tavoitteet ja toimenpiteet sisältyvät kaupungin hyvinvointisuunnitelmaan sekä sen sähköiseen alustaan. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on kuitenkin laadittu erillisenä lastensuojelulain (417/2007) 12 §:n mukaisena lakisääteisenä asiakirjana. Lain edellyttämää sisältöä ei kaikilta osin ole ollut tarkoituksenmukaista tai teknisesti mahdollista esittää sähköisellä alustalla, minkä vuoksi suunnitelman laajempi kuvaus on koottu erilliseen liitteeseen.

Opiskeluhuoltosuunnitelma liitetään osaksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa ja sitä kautta osaksi koko hyvinvointisuunnitelmakokonaisuutta.

Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemisesta annetun lain (980/2012) mukaiset tavoitteet ja toimenpiteet sisältyvät hyvinvointisuunnitelmaan.

Kotoutumisen edistämisestä annetun lain 45 §:ssä mainitut tavoitteet, toimenpiteet, vastuutahot, yhteistyö ja seuranta esitetään valtuustokausikohtaiseen hyvinvointisuunnitelmaan paremman kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi (KH 18.11.2024 § 163 ja KV 20.5.2024 § 15).

Kaupungin ehkäisevän päihdetyön linjaukset sisältyvät osaksi hyvinvointisuunnitelmaa. Ehkäisevä päihdetyö toteutetaan osana kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä yhteistyössä eri toimialojen, hyvinvointialueen sekä muiden toimijoiden kanssa. Toimenpiteet toteutuvat osana hyvinvointisuunnitelman kokonaisuutta ja toimialakohtaisia käytäntöjä, kuten esimerkiksi koulujen toimintaa.

Lisäksi kaupunginhallitus on päättänyt, että kaupungin osallisuutta edistävät tavoitteet (KH 9.12.2024 § 180) sekä liikkumista edistävät tavoitteet (KH 27.1.2025 § 4) sisällytetään jatkossa hyvinvointisuunnitelmaan erillisten ohjelmien sijaan.

Kokonaisuutena Kauniaisten kaupungin hyvinvointisuunnitelma kattaa kaikki keskeiset väestöryhmät ja muodostaa selkeän ja lainmukaisen kokonaisuuden, jossa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen integroidaan osaksi kaupungin strategista johtamista. Hyvinvointisuunnitelma toimii samalla välineenä keskeisten HYTE-toimintojen etenemisen vuosittaiseen seurantaan.

Hyvinvointisuunnitelman rakenne

Hyvinvointisuunnitelma toteutetaan sähköisenä Power BI -pohjaisena kokonaisuutena, joka mahdollistaa ajantasaisen tiedon seurannan, visualisoinnin ja tiedolla johtamisen. Sähköinen toteutustapa kokoaa keskeiset hyvinvoinnin indikaattorit, tavoitteet ja toimenpiteet yhteen, ja mahdollistaa niiden tarkastelun, päivittämisen sekä yhdistämisen eri tietolähteisiin. Ratkaisu parantaa suunnitelman läpinäkyvyyttä, käytettävyyttä ja päätöksenteon tietopohjaa.

Kauniaisten kaupungin Hyvinvointisuunnitelmaan 2026–2029 (Power BI-linkki) voi tutustua Power BI -näkymän kautta oheisen linkin kautta: (vain valiokunnan jäsenille)

Kauniaisten kaupungin hyvinvointisuunnitelmaan sisältyy kaksi liitettä:

• Liite 1 sisältää hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet.
• Liite 2 sisältää lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman lakisääteisen kuvauksen lastensuojelulain (417/2007) 12 §:n mukaisesti siltä osin kuin sisältöä ei ole tarkoituksenmukaista esittää Power BI -alustalla.

Hyvinvointisuunnitelman HYTE-lupaukset on aikataulutettu alustavasti valtuustokauden eri vuosille siten, että painopisteet vaihtelevat vuosittain. Kaikkia toimenpiteitä ei näin ollen toteuteta samanaikaisesti, vaan niiden toteutus etenee vaiheittain suunnitelmakauden aikana.

Suunnitelma perustuu valmisteluhetkellä käytettävissä olevaan tietoon, minkä vuoksi toimenpiteet tarkentuvat ja täydentyvät suunnitelmakauden aikana.

Hyvinvointisuunnitelman paikalliset mittarit tuodaan päättäjille tiedoksi oheismateriaalina. Mittaristoa päivitetään tarvittaessa valtuustokauden aikana, minkä vuoksi sitä ei esitetä julkisena liitteenä.

Tavoitteet, toimenpiteet ja tiedolla johtaminen

Kauniaisten kaupungin hyvinvointisuunnitelma sisältää sekä ikäkausittaisia että ikäryhmistä riippumattomia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita ja toimenpiteitä. Ikäkausittaiset tavoitteet kohdentuvat lapsiin ja nuoriin, työikäisiin sekä ikääntyneisiin. Ikäryhmistä riippumattomat toimenpiteet kohdistuvat koko väestöön ja erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaympäristöön.

Hyvinvointisuunnitelmaan sisältyy tässä vaiheessa yhteensä 44 kaupunkitasoista toimenpidettä, joista 14 kohdistuu lapsiin ja nuoriin, 9 työikäisiin, 12 ikääntyneisiin sekä 10 poikkileikkaavasti toimintaympäristöön. Kyseessä ovat kaupunkitasoiset linjaukset, jotka pyrkivät ohjaamaan eri toimialojen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Käytännön toteutuksessa toimenpiteet konkretisoituvat toimialoilla ja palveluissa useammiksi yksittäisiksi teoiksi ja toimintamalleiksi, ja kokonaisuus täydentyy tarpeen mukaan. Näin hyvinvointisuunnitelma kokoaa eri toimialojen toimenpiteet yhdeksi kokonaisuudeksi ja vahvistaa poikkihallinnollista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä.

Suunnitelma pohjautuu alueellisiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteisiin. Kauniaisten kaupunki tarkentaa ja konkretisoi näitä painopisteitä omassa toiminnassaan kaupunkitasoisilla toimenpiteillä.

Valmistelussa on arvioitu toimenpiteiden vaikutuksia eri väestöryhmiin, mukaan lukien vammaiset henkilöt, maahan muuttaneet sekä muut erityistä tukea tarvitsevat ryhmät. Sukupuolen ja muiden keskeisten taustatekijöiden mukaan eritelty tieto integroidaan osaksi kaupungin tiedolla johtamista. Tavoitteena on tunnistaa hyvinvointieroja ja kohdentaa toimenpiteitä siten, että ne vahvistavat yhdenvertaisuutta ja kaventavat eroja.

Suunnitelmassa huomioidaan esteettömyys ja saavutettavuus keskeisinä periaatteina, jotta palvelut ja toimintaympäristöt ovat kaikkien väestöryhmien käytettävissä.

Toimenpiteiden toteutusta ja vaikuttavuutta seurataan osana vuosittaista hyvinvointiraportointia kaupungin tilinpäätöksen yhteydessä hyödyntäen ajantasaista ja eriteltyä tietoa. Tämä tukee päätöksentekoa sekä mahdollistaa toimenpiteiden systemaattisen arvioinnin ja kehittämisen.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin ja tiedolla johtaminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin (HYTE-kerroin) otettiin käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 15 § sekä laki hyvinvointialueiden rahoituksesta 15 §). Kannustimen tarkoituksena on tukea ja palkita kuntia, jotka ovat onnistuneet parantamaan tai ylläpitämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden kytkeytyminen terveyden edistämisen mittareihin, erityisesti TEA-viisariin, sekä edelleen palveluiden toimintasuunnitelmiin vaikuttaa suoraan kunnalle maksettavaan valtionosuuteen.

Kauniaisten HYTE-kerroin on kehittynyt myönteisesti viime vuosina, nousten 17,5 eurosta asukasta kohden vuonna 2022 tasolle 21,9 euroa vuonna 2025. Kehitys osoittaa, että suunnitelmallinen ja tiedolla johdettu hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen heijastuu myös kunnan valtionosuuksiin ja vahvistaa hyvinvointityön vaikuttavuutta.

Hyvinvointisuunnitelman valmistelussa ja seurannassa hyödynnetään aina ajantasaista ja monipuolista tietopohjaa. Keskeisiä tietolähteitä ovat Kouluterveyskysely, Terve Suomi -tutkimus sekä TEA-viisari, joka kuvaa kunnan terveyden edistämisen rakenteita ja toimintaa. Suunnitelman tietopohja muodostuu siis kansallisista tietolähteistä (Sotkanet, TEAviisari, Tilastokeskus) sekä niitä täydentävästä paikallisesta tiedosta, joka mahdollistaa tarkemman ja ajantasaisemman kuvan asukkaiden hyvinvoinnista sekä tukee toimenpiteiden kohdentamista ja vaikuttavuuden seurantaa.

Aineistot osoittavat, että myös Kauniaisissa hyvinvoinnissa esiintyy eroja muun muassa sukupuolen, iän, toimintakyvyn, taustan ja elämäntilanteen mukaan. Erot korostuvat erityisesti mielenterveyden kuormittuneisuudessa, liikkumisessa, osallisuuden kokemuksissa ja riskikäyttäytymisessä.

Aikuisväestön osalta indikaattorien valintaan kiinnitetään erityistä huomiota tiedon vertailtavuuden varmistamiseksi. Koska valtakunnallisten väestötutkimusten jatkosta ei ole vielä tietoa vuonna 2026, tietopohjaa täydennetään tarvittaessa rekisteri-, palvelu- ja paikallisella seurantatiedolla.

Valmistelussa ja seurannassa hyödynnetään myös sukupuolittain eriteltyä tietoa, jotta hyvinvointieroja voidaan tunnistaa ja toimenpiteitä kohdentaa vaikuttavasti ja yhdenvertaisesti. Valmistelussa on huomioitu myös sukupuolinäkökulman vahvistaminen sekä eri väestöryhmien erilaiset hyvinvointitarpeet.

Osallisuus ja valmisteluprosessi, sekä toimielinten evästykset

Hyvinvointisuunnitelman valmistelua on käsitelty kaupungin valiokunnissa sekä vaikuttamistoimielimissä, ja valmistelussa on hyödynnetty laajasti saatuja evästyksiä. Lisäksi yksittäiset valiokuntien ja vaikuttamistoimielinten jäsenet ovat tuoneet omaa näkemystään valmistelijalle tiedoksi, mitkä on huomioitu jatkovalmistelussa. Suunnitelman poikkihallinnollisen luonteen vuoksi valmistelussa on pyritty laajaan osallisuuteen, jotta eri toimialojen sekä väestöryhmien näkemykset on voitu huomioida kokonaisvaltaisesti.

Hallintosäännön mukaisesti kasvatus- ja koulutusvaliokunnat toimivat opetuksen järjestäjinä. Tämän vuoksi opiskeluhuoltosuunnitelma käsitellään ja tuodaan päätöksentekoon kyseisiin valiokuntiin, vaikka se on osa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa.

Hyvinvointi- ja vapaa-aikavaliokunta on painottanut ikääntyneiden ja erityisryhmien hyvinvointia, yhteisöllisyyttä sekä esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Evästyksissä on korostunut myös vapaaehtoistoiminnan merkitys, omaishoitajien huomioiminen sekä tarve kehittää turvallista ja sujuvaa arkea tukevia palveluita. Lisäksi on tuotu esiin liikkumisen esteettömyys, liikenneturvallisuus sekä ympäristöön ja arjen turvallisuuteen liittyvät tekijät. Hyvinvointi- ja vapaa-aikavaliokunnan kaupunginhallituksen edustaja korosti valmistelussa tarvetta toimenpiteiden selkeämpään priorisointiin. Lisäksi tuotiin esiin hyvinvointierojen systemaattisen seurannan merkitys sukupuolittain, jotta eri tavoin ilmenevät hyvinvointierot voidaan tunnistaa ja huomioida toimenpiteiden kohdentamisessa. Hyvinvointi- ja vapaa-aikavaliokunta käsitteli hyvinvointisuunnitelmaa 4.2.2026 § 6 .

Yhdyskuntavaliokunnalle esiteltiin hyvinvointisuunnitelmaa 10.3.2026 § 22. Yhdyskuntavaliokuntaa pyydettiin käsittelemään hyvinvointisuunnitelmaa omasta toimialanäkökulmastaan, painottaen erityisesti elinympäristön, liikkumisen, turvallisuuden ja saavutettavuuden merkitystä kuntalaisten hyvinvoinnille. Käsittelyssä keskityttiin keskustelussa siihen, miten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet kytkeytyvät yhdyskuntatoimen vastuulla oleviin kokonaisuuksiin, kuten liikenneturvallisuuteen, esteettömyyteen, lähiluontoon ja arjen liikkumismahdollisuuksiin.

Tavoitteena oli tunnistaa ne keskeiset kohdat, joissa yhdyskuntatoimen ratkaisuilla voidaan jatkossa tukea hyvinvoinnin edistämistä.

Kasvatus- ja koulutusvaliokuntien evästyksissä on nostettu esiin erityisesti lasten ja nuorten arjen hyvinvointia tukevia toimenpiteitä, kuten yhteisöllisyyden vahvistamista kouluissa, eri kieliryhmien välistä yhteistyötä, sukupolvien välistä kohtaamista sekä harrastamisen ja liikunnan merkitystä. Ruotsinkielinen kasvatus- ja koulutusvaliokunta korosti, että hyvinvointisuunnitelman tulee olla samanaikaisesti saatavilla suomeksi ja ruotsiksi kaupungin avoimessa verkossa. Suomenkielisen kasvatus- ja koulutusvaliokunnan käsittelyn yhteydessä nostettiin esiin myös oppimistulosten erot maahanmuuttajataustaisten ja suomalaistaustaisten oppilaiden välillä. Oppimistulosten erojen kaventaminen edellyttää kohdennettuja tukitoimia. Tuen tulee ulottua oppimisen tuen lisäksi myös kotoutumisen edistämiseen sekä perheiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Valmistelussa on perusteltua kiinnittää erityistä huomiota eheän oppimispolun varmistamiseen varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle sekä kielellisen tuen, oppimisen tasa-arvon ja yksilöllisten tukitoimien vahvistamiseen siten, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen oppimispolkunsa aikana.

Evästyksissä on nostettu esiin myös uimaopetuksen saavutettavuus, ehkäisevän nuorisotyön kehittäminen sekä hyvinvointiin liittyvien elämäntapojen, kuten ravinnon, unen ja arjen rytmin tukeminen. Suomenkielinen kasvatus- ja koulutusvaliokunta käsitteli hyvinvointisuunnitelmaa kokouksessaan 4.3.2026 § 13 ja ruotsinkielinen kasvatus- ja koulutusvaliokunta 25.2.2026 § 9.

Vaikuttamistoimielimet ovat käsitelleet hyvinvointisuunnitelmaa omista lakisääteisistä ja toiminnallisista näkökulmistaan. Kuntalain (410/2015) mukaisesti nuorisovaltuustolle on varattu mahdollisuus vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointia koskeviin asioihin, ja se on ottanut kantaa erityisesti lasten ja nuorten arkeen, osallisuuteen ja hyvinvointia tukeviin toimenpiteisiin.

Nuorisovaltuusto käsitteli hyvinvointisuunnitelmaa 16.4.2026 § 19 ja nosti esiin muun muassa: Nuorten kokema turvallisuus Kauniaisten eri alueilla, erityisesti keskustassa sekä rakennustyömaiden läheisyydessä, herättää huolta. Kouluyhteisöissä on tunnistettu ristiriitoja, henkistä kuormitusta sekä ilmiöitä, kuten selän takana puhumista, joilla on vaikutusta nuorten hyvinvointiin ja jaksa-miseen.

Rasistinen puhe ja syrjivä käyttäytyminen koettiin merkittäväksi ongelmaksi. Näiden ennaltaehkäisyä tulee vahvistaa osana koulujen ja varhaiskasvatuksen arkea. Tarve varhaisemmalle ja jatkuvalle keskustelulle yhdenvertaisuudesta on tunnistettu, ja nuorten kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä pidettiin tässä yhteydessä tärkeänä.

Nuorisotilojen toimintaan sekä eri ikäryhmien kohtaamiseen liittyvät käytännöt herättivät käsittelyssä keskustelua. Lisäksi nuorisovaltuusto korosti, että vapaa-ajan palveluissa ja harrastusmahdollisuuksissa tulee edistää yhdenvertaisia ja saavutettavia toimintatapoja.

Opiskeluhuollon rakenteiden toimivuutta sekä nuorten osallisuuden merkitystä hyvinvoinnin tukemisessa on pidetty keskeisenä. Nuorten esiin nostamat teemat on huomioitu suunnitelmassa, mutta keskustelu korostaa tarvetta edelleen täsmentää erityisesti rasismin ja syrjinnän ehkäisyä, kouluyhteisöjen arjen vuorovaikutusta sekä nuorten osallisuuden vahvistamista konkreettisina toimenpiteinä.

Vanhusneuvosto on puolestaan arvioinut suunnitelmaa ikääntyneen väestön näkökulmasta lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta (980/2012) mukaisesti. Vanhusneuvosto käsitteli hyvinvointisuunnitelmaa kokouksessaan 9.4.2026 § 11 ja korosti ikääntyneiden hyvinvoinnin edis-tämisessä erityisesti turvallisuuden, liikkumisen ja liikenneturvallisuuden merkitystä sekä Kauniais-ten kehittämistä senioriystävällisenä kaupunkina. Lisäksi neuvosto toi esiin tarpeen huomioida ikääntyneiden heterogeenisyys, kaksikieliset palvelut, matalan kynnyksen toiminnan vahvistaminen sekä lähiluonnon merkitys hyvinvoinnille. Viestinnän osalta korostettiin selkeyden ja kohdentamisen tärkeyttä.

Neuvosto kiinnitti huomiota myös toimenpiteiden aikataulutuksen täsmentämiseen sekä mittareiden ja lähtötietojen merkitykseen suunnitelman seurattavuuden näkökulmasta.

Vammaisneuvosto on tarkastellut kokonaisuutta yhdenvertaisuuden, esteettömyyden ja saavutettavuuden näkökulmista kokouksessaan 9.4.2026 § 11. Vammaisneuvosto korosti esteettömyyden, osallisuuden ja liikenneturvallisuuden huomioimista hyvinvointisuunnitelmassa. Neuvosto painotti varhaisen osallistamisen merkitystä valmistelussa sekä yhteistyön kehittämistä hyvinvointi-alueen ja järjestöjen kanssa erityisesti ennaltaehkäisevässä työssä ja palveluihin ohjautumisessa.

Lisäksi neuvosto nosti esiin esteettömien lähiliikuntamahdollisuuksien, liikkumisen tuen sekä palveluiden saavutettavuuden ja viestinnän kehittämisen tärkeyden, huomioiden erityisesti haavoittuvat ryhmät ja ne, jotka eivät käytä sähköisiä palveluja.

Maahanmuuttajaneuvosto on käsitellyt suunnitelmaa kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) 45 §:n mukaisesta näkökulmasta, erityisesti osallisuuden, palvelujen saavutettavuuden ja arjen sujuvuuden osalta kokouksessaan 23.4.2026. Keskustelussa esiin nousseet teemat tukevat hyvin valmistelussa olevan hyvinvointisuunnitelman tavoitteita, erityisesti osallisuuden, matalan kynnyksen toiminnan, kulttuuri- ja harrastushyvinvoinnin sekä kotoutumisen arjen tukemisen osalta.

Käsittely toi arvokasta täsmennystä erityisesti siihen, että toiminnan tulisi olla kaikille avointa ja eri väestöryhmiä yhdistävää sekä siihen, miten palveluista viestitään ja miten ne aidosti tavoittavat kohderyhmät. Tässä korostui yhdistysten ja yhteisöjen merkitys sekä vertaisviestinnän rooli tiedon välittymisessä ja luottamuksen rakentumisessa, mikä on tärkeää huomioida toiminnan jatkoke-hittämisessä.

Nuorisovaltuuston ja maahanmuuttajaneuvoston käsittelyissä on hyödynnetty kohderyhmälle suunnattua tukimateriaalia, jotta suunnitelman sisältö on ollut helposti lähestyttävä ja mahdollistanut osallistumisen eri taustoista tuleville toimijoille.

Hyvinvointisuunnitelman käsittely vaikuttamistoimielimissä korosti niiden keskeistä roolia kaupungin palveluiden kehittämisessä ja toi esiin kokemusasiantuntijuuden arvon kaupungille. Keskustelut osoittivat, että asukkaiden näkemykset ja arjen kokemukset tuottavat sellaista tietoa, joka tukee palvelujen kohdentamista ja vaikuttavuutta. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa palveluja kehitetään taloudellisten reunaehtojen puitteissa ja tavoitteena on tarjota mahdollisimman toimivia ja tarkoituksenmukaisia ratkaisuja kaupunkilaisille. Kaikkien kaupungin toimielinten esiin nostamia evästyksiä on hyödynnetty suunnitelman jatkovalmistelussa siten, että toimenpiteet tukevat entistä paremmin eri väestöryhmien hyvinvointia, osallisuutta ja turvallista arkea.

Valiokuntien ja vaikuttamistoimielinten antamat evästykset on esitetty kokousasian yhteydessä linkkeinä.

Sivistys- ja hyvinvointitoimenjohtaja Mikael Flemmich:

Päätös:

Liitteet:

Liite 1. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet 2026–2029

Liite 2. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2026–2029

Oheismateriaali:

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman liite Opiskeluhuoltosuunnitelma  2026–2029

Luettelo hyvinvointisuunnitelman vaikuttavuuden mittareista

Jakelu:

Kaupunginhallitus