Kaupunginhallitus
Föredragningslista 28.09.2026/Ärendenr. 5

HYVAV 12.08.2026 § 47 

Lisätiedot:

liikuntapäällikkö Tero Kuivalainen, puh. 050 380 7687

etunimi.sukunimi@kauniainen.fi

Tausta

Kauniaisten keskusurheilukentän tekonurmi on otettu käyttöön vuonna 2014, joten kenttä on ollut käytössä noin 12 vuotta. Tekonurmen tekninen ja toiminnallinen käyttöikä vaihtelee laadun, käytön määrän ja ylläpidon mukaan. Yleisin vaihtoväli aktiivisessa käytössä oleville kentille on noin 8–12 vuotta. Vuonna 2025 tehdyn asiantuntija-arvion mukaan keskusurheilukenttä on edelleen käytettävissä, mutta sen tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet eivät enää vastaa nykyisiä laatu- ja suorituskykyvaatimuksia.

Keskusurheilukenttä toimii GrIFK Fotboll rf:n miesten, naisten ja juniorijoukkueiden keskeisenä harjoitus- ja ottelukenttänä. Kenttää käyttävät aktiivisesti myös koulujen liikuntaopetus sekä muut liikuntapalveluiden käyttäjäryhmät. Kenttä on myös yksi kaupungin suosituimmista ulkoliikuntapaikoista ja sen toimintavarmuudella on suuri merkitys kaupungin liikuntaolosuhteille.

Kentän kunnosta on viime vuosina saatu toistuvasti palautetta seuralta, pelaajilta sekä ottelutapahtumien yhteydessä toimivilta erotuomareilta. Palautteessa on tuotu esiin erityisesti kentän kuluneisuus, alustan epätasaisuus sekä peliominaisuuksien heikkeneminen verrattuna nykyaikaisiin kilpailu- ja harjoitteluolosuhteisiin. Lisäksi kentässä esiintyvät saumakohtien repeämät ovat paikoin aiheuttaneet koloja pelialustaan, mikä on lisännyt pelaajien huolta loukkaantumisriskistä. Repeämäkohdat edellyttävät myös jatkuvia korjaustoimenpiteitä. Kentän kunto on vaatinut tavanomaista enemmän seurantaa, huoltoa ja korjauksia, eikä nykytilannetta voida pitää pitkällä aikavälillä kestävänä liikuntaolosuhteiden tai turvallisuuden näkökulmasta. Tämän vuoksi tekonurmen uusimistarve on noussut merkittäväksi.

Nykytilanne ja tavoiteltu lopputulos

Nykyisen tekonurmen käyttöikää on pyritty pidentämään säännöllisillä syväpuhdistuksilla, paikkakorjauksilla ja muilla huoltotoimenpiteillä. Näiden avulla kenttä on saatu pidettyä käyttökuntoisena, mutta toimenpiteet eivät ole poistaneet alustan rakenteellista kulumista tai ominaisuuksien heikkenemistä. Ottelutapahtumien yhteydessä kentän kunnosta on ajoittain annettu huomautuksia ja joissakin tilanteissa korjaustoimenpiteitä on ollut tarpeen tehdä ennen otteluiden jatkamista.

Tekonurmen uusimisen tavoitteena on varmistaa, että keskusurheilukenttä tarjoaa myös tulevaisuudessa turvallisen, laadukkaan ja kilpailu- sekä harjoituskäyttöön soveltuvan pelialustan. Uusiminen vähentää nykyiseen kenttään liittyviä turvallisuus-, käyttökatko- ja kunnossapitoriskejä. Lisäksi kentän ylläpito perustuisi normaaliin ja ennakoitavaan kunnossapitoon nykyisen poikkeuksellisen tarkkailu- ja korjaustarpeen sijaan.

Nykyistä tekonurmea on tarkoitus hyödyntää mahdollisuuksien mukaan uusiokäytössä kaupungin muissa liikuntakohteissa. Arvion mukaan osa nykyisestä tekonurmesta voidaan siirtää hiekkakentille, mikäli materiaalin kunto sen mahdollistaa ja uusiokäyttö voidaan toteuttaa ympäristön kannalta turvallisesti.

Tarkastellut vaihtoehdot

Tarveselvityksessä on tarkasteltu kahta toteutusvaihtoehtoa ja kolmea rahoitusmallia. Toteutusvaihtoehtoina on arvioitu nykyisen tekonurmen ylläpitämistä sekä tekonurmen uusimista. Uusimisen osalta on tarkasteltu kaupungin omaa investointia, leasingrahoitusta ja lainarahoitusta.

Nykyisen tekonurmen ylläpito ja korjaaminen

Nykyisen tekonurmen ylläpitäminen ja korjaaminen mahdollistavat kentän käytön jatkamisen lyhyellä aikavälillä, mutta ne eivät poista kentän rakenteellisia puutteita. Vaihtoehto lisää käyttötalousmenoja ja siirtää varsinaista investointitarvetta myöhempään ajankohtaan. Vaihtoehtoa voidaan pitää lähinnä siirtymävaiheen ratkaisuna ennen tekonurmen uusimista.

Tekonurmen uusiminen leasing-rahoituksella

Leasingmallissa hankinnan kustannukset jakautuvat usealle vuodelle. Tekonurmikenttä on pitkäikäinen infrastruktuuri-investointi, jota ei käytännössä palauteta rahoittajalle leasingkauden päättyessä. Kenttä käytetään sen teknisen käyttöiän loppuun asti, minkä jälkeen se uusitaan. Tästä syystä leasingrahoituksen etu rajoittuu lähinnä kustannusten jaksottamiseen useammalle vuodelle, eikä se vähennä hankkeen kokonaiskustannuksia.

Kaupungille toimitetuissa vaihtoehtoisissa toteutusmalleissa myös GrIFK Fotboll rf. on esittänyt tekonurmen uusimisen toteuttamista leasing‑rahoituksella. Yhdistyksen laatimassa luonnoksessa leasingjärjestelyn kestoksi on esitetty 96 kuukautta ja kuukausikustannukseksi 4 500 euroa. Tällöin leasingmaksujen kokonaismäärä olisi noin 432 000 euroa koko sopimuskauden aikana. Esitetty laskelma on osa Yhdistyksen tarjoamaa palvelukokonaisuutta ja koskee kuitenkin vain uuden tekonurmen hankintaa eikä siihen sisälly kaikkia hankkeeseen liittyviä kustannuksia, kuten vanhan tekonurmen uusiokäyttöä tai hävittämistä. Tämän vuoksi leasingmallin todellisia kokonaiskustannuksia ei voida käytettävissä olevien tietojen perusteella arvioida luotettavasti.

Kauniaisten kaupunki on Nordean asiakas ja heiltä leasing-rahoitusta ei ollut mahdollista saada tekonurmihankkeelle. Rahoittaja on tarjonnut vaihtoehdoksi lainarahoitusta.

Tekonurmen uusiminen lainarahoituksella

Kaupungille tarjotun lainavaihtoehdon mukaan 425 000 euron hankinta voitaisiin rahoittaa seitsemän vuoden lainalla. Nykyiseen korkotasoon perustuvan laskelman mukaan rahoituskulut olisivat noin 54 000 euroa, jolloin hankkeen kokonaiskustannus nousisi noin 479 000 euroon. Lainarahoitus on leasingia selkeämpi vaihtoehto, mutta kasvattaa investoinnin kokonaiskustannusta rahoituskulujen vuoksi.

Tekonurmen uusiminen kaupungin omana investointina

Investointimallissa kaupunki toteuttaa tekonurmen uusimisen omana hankintanaan ja vastaa kokonaisuudessaan kentän rakenteiden omistuksesta, ylläpidosta ja elinkaaren hallinnasta. Investointimallin keskeinen etu on sen kokonaistaloudellinen edullisuus, koska siihen ei liity leasing- tai lainarahoituksesta aiheutuvia lisäkustannuksia.

Alustavan kustannusarvion mukaan hankkeen kokonaiskustannus on noin 425 000 euroa. Kustannusarvio sisältää uuden tekonurmen hankinnan, nykyisen tekonurmen osittaisen uusiokäytön kaupungin muissa liikuntakohteissa sekä sellaisen materiaalin asianmukaisen hävittämisen, jota ei voida hyödyntää uudelleen. Kustannukset jakautuvat seuraavasti:

• uusi tekonurmi täyteaineineen 323 400 €
• vanhan tekonurmen jatkokäyttö eri kentillä 61 000 €
• vanhan kentän asianmukainen hävittäminen 40 600 €

Kustannusarvioon ei sisälly mahdollista joustinlevyjen uusimistarvetta. Asiantuntija-arvion mukaan nykyiset joustinlevyt ovat todennäköisesti pääosin käyttökelpoisia, eikä merkittäviä lisäkustannuksia tältä osin arvioida syntyvän. Lopullinen arvio voidaan kuitenkin tehdä vasta vanhan tekonurmen purkamisen yhteydessä.

Yhteenveto

Nykyisen tekonurmen ylläpitoa ja korjaamista voidaan pitää enintään väliaikaisena ratkaisuna, sillä se ei poista kentän rakenteellisia puutteita ja lisää käyttötalouteen kohdistuvia kustannuksia kentän ikääntyessä. Leasing- ja lainarahoitus mahdollistavat kustannusten jaksottamisen useammalle vuodelle, mutta kasvattavat hankkeen kokonaiskustannuksia rahoituskulujen kautta.

Kokonaisarvioinnin perusteella tekonurmen uusiminen kaupungin omana investointina on tarkastelluista vaihtoehdoista kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. Vaikka investointi edellyttää noin 425 000 euron määrärahan varaamista, vältytään siinä leasing- ja lainarahoituksesta aiheutuvilta lisäkustannuksilta ja rahoituskuluilta. Tämän vuoksi investointimallia pidetään kaupungin kannalta tarkoituksenmukaisimpana toteutustapana. Hankkeen toteuttaminen olisi aikaisintaan mahdollista vuonna 2027.

Sivistys- ja hyvinvointitoimenjohtaja Mikael Flemmich:

Hyvinvointi- ja vapaa-aikavaliokunta toteaa keskusurheilukentän tekonurmen uusimisen olevan liikuntaolosuhteiden turvaamisen kannalta tarpeellinen hanke ja katsoo, että tekonurmen uusiminen kaupungin omana investointina on tarkastelluista vaihtoehdoista tarkoituksenmukaisin toteutusmalli.

Valiokunta esittää hankkeen huomioimista kaupungin investointiohjelman valmistelussa.

……….

Asian käsittelyn aikana annettiin seuraavat evästykset (6.1, 6.2, 6.3) ja palautusehdotus (6.4):

6.1 Varapuheenjohtaja Patrick Nysten - keskusurheilukentän tekonurmen uusimista koskeva tarveselvitys

(jäsen Althoffin kannattamana)

”Keskuskentän tekonurmen uusimisen tarve on selvä. Koska tällainen investointi tehdään vain noin 12–15 vuoden välein, ratkaisu on tärkeää suunnitella kokonaisuutena ja kentän koko tuleva elinkaari huomioon ottaen. Katsomme, että tarveselvitystä tulee täydentää ja täsmentää seuraavilta osin:

1. Joustolevy

Kustannusarvio 425 000 euroa ei sisällä uutta joustolevyä. Katsomme, että lähtökohtana tulee olla, että myös joustolevy uusitaan ja sisällytetään hankkeen budjettihintaan.

Joustolevy on olennainen osa tekonurmijärjestelmää ja vaikuttaa kentän tasaisuuteen, jousto-ominaisuuksiin ja pelattavuuteen. Noin 12 vuotta vanhan joustolevyn yhdistäminen uuteen mattoon, jota on tarkoitus käyttää seuraavat 12–15 vuotta, ei ole investoinnin kannalta tarkoituksenmukainen lähtökohta.

Lisäksi tarkoituksena on käyttää mahdollisimman suuri osa nykyisestä tekonurmimatosta uudelleen kaupungin muilla kentillä. Tällöin myös nykyinen joustolevy tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää uudelleen vanhan maton yhteydessä.

2. Täytemateriaali

Hiekka tekonurmen täytemateriaalina koetaan käyttäjien keskuudessa epämukavaksi, ja sen peliominaisuuksien koetaan olevan lähempänä perinteistä hiekkakenttää.

Siksi ehdotamme, ettei uudelleen käytettävän tekonurmen täytemateriaaliksi tässä vaiheessa lukita hiekkaa. Valinta tehdään vasta, kun on päätetty, mitä täytemateriaalia keskuskentän uudessa tekonurmessa käytetään.

Hoidon, kunnossapidon ja materiaalinkäsittelyn kannalta on tarkoituksenmukaista käyttää mahdollisuuksien mukaan samaa täytemateriaalia kaupungin tekonurmikentillä.

3. Vanhan maton uudelleenkäyttö

Tavoite käyttää mahdollisimman suuri osa vanhasta tekonurmimatosta uudelleen on hyvä. Myös nykyinen joustolevy tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää uudelleen maton yhteydessä.

Tarveselvityksessä tulee selkeämmin esittää, mille kentille vanha matto ja joustolevy asennetaan sekä mitä toimenpiteitä ja kustannuksia tämä edellyttää.

Samalla tulee arvioida, onko tarkoituksenmukaista käyttää koko uudelleen hyödynnettävä matto nykyisillä hiekkakentillä vai pitäisikö jokin kentistä sen sijaan päällystää asfaltilla esimerkiksi street hockeyn ja muun omaehtoisen liikunnan mahdollistamiseksi. Näin investointi voi samalla parantaa vapaa-ajan tarjontaa ja monipuolistaa kaupungin nykyisten kenttien käyttöä.

4. Leasingvaihtoehto

Tekonurmen leasingvaihtoehtoa tulee täsmentää ennen kuin sitä voidaan taloudellisesti verrata kaupungin omaan investointiin. On tuotava selkeästi esiin, mitä leasinghinta sisältää ja mitkä kustannukset, palvelut ja riskit sisältyvät sopimuskauteen.

Itse tekonurmimaton leasing on suhteellisen harvinaista. Sen sijaan leasing- ja palvelusopimusmallit ovat yleisiä jäähdytysjärjestelmissä ja niihin liittyvässä teknisessä laitteistossa.

Koska jäähdytysjärjestelmä ei ole tässä vaiheessa ajankohtainen, tätä rahoitusmallia ei tarvitse selvittää nyt. Jatkokehityksen linjauksena ehdotamme kuitenkin, että mikäli jäähdytysjärjestelmä tulee tulevaisuudessa ajankohtaiseksi, viranhaltijat selvittävät myös mahdollisuuden toteuttaa se leasing- tai palvelusopimusmallilla.

5. Ympärivuotisen käytön tavoite

Jo tekonurmen rakentamisen yhteydessä vuonna 2014 yhtenä nimenomaisena tavoitteena oli lisätä keskuskentän ympärivuotista käyttöä.

Nykyisessä tarveselvityksessä ei arvioida tämän tavoitteen toteutumista. Käytännössä itse kenttää ei voida varata talvikaudella. Talvikäyttö on koostunut pääasiassa juoksuradalle tehdystä hiihtoladusta, ja käyttö on ollut vähäistä.

Kun kaupunki nyt tekee seuraavan suuren investoinnin seuraaviksi 12–15 vuodeksi, tulee samalla huomioida, miten alkuperäinen tavoite aidosta ympärivuotisesta käytöstä voidaan saavuttaa.

6. Varautuminen tulevaan tekojäähän

Tekonurmen vaihdon yhteydessä kentän alle tulee asentaa putket, joiden avulla kenttää voidaan tulevaisuudessa jäähdyttää tai lämmittää.

Tämä ei tarkoita päätöstä tekojääradan rakentamisesta nyt. Tarkoituksena on varmistaa, että mahdollisuus säilyy. Jos putkia ei asenneta nyt kentän rakenteiden ollessa avoinna, seuraava luonteva mahdollisuus tulee todennäköisesti vasta seuraavan matonvaihdon yhteydessä noin 12–15 vuoden kuluttua.

Tuleva tekojäärata mahdollistaisi huomattavasti tasaisemman ja varmemman jään laadun kuin luonnonjäällä nykyisissä vaihtelevissa talviolosuhteissa. Samalla se parantaisi merkittävästi tavallisten kauniaislaisten vapaa-ajan mahdollisuuksia ja vaatisi vähemmän hoitoresursseja kuin useiden erillisten luonnonjääkenttien ylläpito.

Mahdollisessa tulevassa tekojääratkaisussa jäähdytyksessä syntyvä hukkalämpö tulee myös hyödyntää esimerkiksi uimahallissa tai muussa lähellä sijaitsevassa kaupungin rakennuksessa.

Vaihtoehto 1 – hanke viedään eteenpäin viivytyksettä

Jos hankkeen aikataulu on niin tiukka, että tarveselvityksen palauttaminen tai täydentäminen vaarantaisi matonvaihdon toteuttamisen, ehdotamme investointivarauksen korottamista 500 000 eurosta 800 000 euroon.

Summa perustuu alan suuren urakoitsijan antamaan budjettihintaan ja mahdollistaa sen, että:

• uusi tekonurmi ja uusi joustolevy toteutetaan yhtenä kokonaisuutena,
• tarvittavat putket ja maanalaiset valmistelut kentän tulevaa jäähdyttämistä tai lämmittämistä varten toteutetaan työn yhteydessä.

Tämä ei tarkoita päätöstä tekojääradan rakentamisesta. Se varmistaa, ettei kaupunki nykyisellä investoinnilla sulje pois tätä mahdollisuutta seuraaviksi 12–15 vuodeksi.

Vaihtoehto 2 – tarveselvitys palautetaan valmisteluun

Jos hankkeen aikataulu sallii, ehdotamme, että tarveselvitys palautetaan valmisteluun täydennettäväksi edellä esitettyjen kommenttien pohjalta.

Täydennetyssä tarveselvityksessä tulee erityisesti:

• lähtökohtana olla, että uusi joustolevy sisältyy keskuskentän investointiin,
• täsmentää täytemateriaalin valintaa sitomatta uudelleen käytettävää mattoa tässä vaiheessa hiekkaan,
• esittää, mille kentille vanha matto ja joustolevy käytetään uudelleen ja mitä tämä maksaa,
• selvittää, tulisiko jokin kenttä sen sijaan asfaltoida esimerkiksi street hockeyta ja muuta omaehtoista liikuntaa varten,
• selventää tarkasti, mitä esitetty leasingvaihtoehto sisältää,
• huomioida alkuperäinen tavoite ympärivuotisen käytön lisäämisestä, sekä
• sisällyttää kustannukset putkien asentamisesta ja maanalaisista valmisteluista, joita tarvitaan kentän tulevaa jäähdyttämistä tai lämmittämistä varten.

Täydennetty tarveselvitys tuodaan tämän jälkeen uudelleen valiokunnan päätettäväksi.”

Valiokunta hyväksyi esityksen 6.1 yksimielisesti.

6.2 Jäsen Virva Wahlstedt – tekonurmikentän uusiminen ja talvikäytön kehittäminen

(puheenjohtaja Häyrinen-Immosen ja jäsen Kauppilan kannattamana)

”Kokoomus kannattaa liikuntapaikkojen ympärivuotisen käytön lisäämistä ja pitää tekojääradan toteuttamista sinänsä kannatettavana tavoitteena. Katsomme kuitenkin, ettei jäädytysputkiston sijoittaminen uusittavan jalkapallotekonurmen alle ole tässä tilanteessa tarkoituksenmukaisin eikä kustannustehokkain ratkaisu.

1.
Jäädytys ja laadukas jalkapallotekonurmi asettavat rakenteelle erilaisia vaatimuksia Uusittavan kentän tulee ensisijaisesti olla mahdollisimman laadukas ja ympärivuotiseen jalkapallokäyttöön soveltuva tekonurmikenttä. Laadukas jalkapallotekonurmi täyttöaineineen ja mahdollisine joustokerroksineen muodostaa jäädytysputkien ja jäädytettävän pinnan väliin lämpövastusta. Jäädytysjärjestelmän mitoitukseen vaikuttavat nimenomaan putkien asennussyvyys, putkiväli ja vaadittava jäähdytysteho. Teknisesti samaa nestekiertoista järjestelmää voidaan käyttää sekä lämmitykseen että jäähdytykseen, mutta järjestelmä on mitoitettava käyttötarkoituksen mukaan.

Jalkapallokentällä lämmityksen tarkoituksena on pitää tekonurmi sulana ja pelattavana pakkasolosuhteissa. Se tukee suoraan kentän varsinaista käyttötarkoitusta ja mahdollistaa jalkapallokauden merkittävän pidentämisen. Jäädytyksen ehdoilla suunniteltu ohuempi hiekkatekonurmi olisi lämpöteknisesti edullisempi, mutta samalla jouduttaisiin tinkimään jalkapallon kannalta tavoiteltavasta pelialustasta.

2.
Jääurheilulle on tarkoituksenmukaisempia sijoituspaikkoja Kaupungin liikuntapaikkaverkostoa tulisi tarkastella kokonaisuutena. Mikäli käytössä on tulevaisuudessa kaksi jäähallia sekä suuri hiekkakenttä, ei ole tarkoituksenmukaista tehdä laadukkaasta jalkapallokentästä kompromissia kahden eri käyttötarkoituksen välillä. Hiekkakentän mahdollinen tuleva peruskorjaus tarjoaa luontevan mahdollisuuden rakentaa jäädytysputkisto alustaan, joka voidaan suunnitella alusta lähtien tekojääradan vaatimusten mukaisesti. Näin sekä jalkapallo- että jääolosuhteista voidaan tehdä mahdollisimman hyvät.

3.
Kustannustehokkain etenemismalli. Jos käytettävissä oleva rahoitus riittää ilmeisesti tällä hetkellä vain tekonurmen uusimiseen, Kokoomus esittää seuraavaa vaiheittaista ratkaisua:

Vaihe 1 – nyt:

• uusitaan kenttä laadukkaalla jalkapallokäyttöön tarkoitetulla tekonurmella. Samalla kentän rakenne, kuivatus, tekniset varaukset ja tulevat liitynnät suunnitellaan siten, että nestekiertoinen lämmitys voidaan myöhemmin toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Vaihe 2 – mahdollisuuksien mukaan jo kentän uusimisen yhteydessä:

• selvitetään erikseen kustannus pelkän maanalaisen putkiston asentamisesta ilman lämmöntuotantoa, pumppuja ja muuta tekniikkaa. Putkiston käyttöikä voi olla erittäin pitkä – järjestelmävalmistajat ilmoittavat jopa vähintään 50 vuoden käyttöikiä – joten putkien asentaminen silloin, kun kentän rakenne on joka tapauksessa avoinna, voi olla selvästi edullisempaa kuin kentän avaaminen uudelleen muutaman vuoden kuluttua.

Vaihe 3 – myöhemmin:

• toteutetaan lämmöntuotanto, pumput ja automaatio, kun rahoitus sen mahdollistaa. Nestekiertoinen kenttälämmitys voidaan toteuttaa matalilla käyttölämpötiloilla ja yhdistää esimerkiksi lämpöpumppuihin.

Vaihe 4 – jääolosuhteet:

• selvitetään tekojääradan toteuttaminen erikseen hiekkakentälle sen mahdollisen tulevan peruskorjauksen yhteydessä.

Esitys

Kokoomus esittää, että tekonurmikenttä uusitaan ensisijaisesti laadukkaana jalkapallokenttänä.

Suunnittelussa varaudutaan kentän myöhempään lämmittämiseen ja selvitetään vielä ennen rakentamista kustannus putkiston asentamisesta jo uusimisen yhteydessä ilman varsinaista lämmöntuotantojärjestelmää.

Samalla kaupunki selvittää jäädytysjärjestelmän sijoittamista hiekkakentälle sen tulevan peruskorjauksen yhteydessä.

Näin nykyinen investointimääräraha kohdistetaan mahdollisimman tehokkaasti, vältetään jalkapallokentän laadusta tinkiminen ja säilytetään mahdollisuus kehittää sekä jalkapallon että jääurheilun talviolosuhteita vaiheittain ja kustannustehokkaasti.”

Valiokunta hyväksyi esityksen 6.2 yksimielisesti.

6.3 Puheenjohtaja Ritva Häyrinen-Immonen – kierrätysmaton käyttö

(jäsenten Wahlstedt, Schalin ja Kauppila kannattamana)

”Selvitetään mahdollisuutta saada kierrätysmattomateriaalia ns A1-luokan kentältä.”

Valiokunta hyväksyi esityksen 6.3 yksimielisesti.

6.4 Varapuheenjohtaja Patrick Nysten - tarveselvitys palautetaan valmisteluun

(jäsenten Kauppila ja Althoff sekä puheenjohtaja Häyrinen-Immosen kannattamana)

”Tarveselvitys palautetaan valmisteluun täydennettäväksi edellä esitettyjen kommenttien pohjalta.

Täydennetyssä tarveselvityksessä tulee erityisesti:

• lähtökohtana olla, että uusi joustolevy sisältyy keskuskentän investointiin,
• täsmentää täytemateriaalin valintaa sitomatta uudelleen käytettävää mattoa tässä vaiheessa hiekkaan,
• esittää, mille kentille vanha matto ja joustolevy käytetään uudelleen ja mitä tämä maksaa,
• selvittää, tulisiko jokin kenttä sen sijaan asfaltoida esimerkiksi street hockeyta ja muuta omaehtoista liikuntaa varten,
• selventää tarkasti, mitä esitetty leasingvaihtoehto sisältää,
• huomioida alkuperäinen tavoite ympärivuotisen käytön lisäämisestä, sekä
• sisällyttää kustannukset putkien asentamisesta ja maanalaisista valmisteluista, joita tarvitaan kentän tulevaa jäähdyttämistä tai lämmittämistä varten.

Täydennetty tarveselvitys tuodaan tämän jälkeen uudelleen valiokunnan päätettäväksi.”

Kannatetun palautusesityksen johdosta suoritettiin äänestys.

Suoritetussa äänestyksessä, jossa käsittelyn jatkamista kannattavat äänestivät JAA, ja varapuheenjohtaja Patrick Nystenin palautusesitystä 6.4 kannattavat äänestivät EI, voitti palautusesitys äänin 1-6 (jaa – Wahlstedt ; ei – Althoff, Häyrinen-Immonen, Kauppila, Nysten, Schalin, Virkkula).

Päätös:

Asia palautettiin valmisteluun seuraavin evästyksin:

Tarveselvitys palautetaan valmisteluun täydennettäväksi edellä esitettyjen kommenttien pohjalta.

Täydennetyssä tarveselvityksessä tulee erityisesti:

• lähtökohtana olla, että uusi joustolevy sisältyy keskuskentän investointiin,
• täsmentää täytemateriaalin valintaa sitomatta uudelleen käytettävää mattoa tässä vaiheessa hiekkaan,
• esittää, mille kentille vanha matto ja joustolevy käytetään uudelleen ja mitä tämä maksaa,
• selvittää, tulisiko jokin kenttä sen sijaan asfaltoida esimerkiksi street hockeyta ja muuta omaehtoista liikuntaa varten,
• selventää tarkasti, mitä esitetty leasingvaihtoehto sisältää,
• huomioida alkuperäinen tavoite ympärivuotisen käytön lisäämisestä, sekä
• sisällyttää kustannukset putkien asentamisesta ja maanalaisista valmisteluista, joita tarvitaan kentän tulevaa jäähdyttämistä tai lämmittämistä varten.

Täydennetty tarveselvitys tuodaan tämän jälkeen uudelleen valiokunnan päätettäväksi.

Liitteet:

Tarveselvitys, keskusurheilukentän tekonurmen uusinta

HYVAV 16.09.2026 § 52 

Hyvinvointivaliokunta päätti kokouksessaan HYVAV 12.08.2026 § 47 palauttaa keskusurheilukentän tekonurmen uusimista koskevan tarveselvityksen valmisteluun lisäselvityksiä varten. Päätöksen mukaan tarveselvitystä tulee täydentää erityisesti seuraavien kokonaisuuksien osalta:

• lähtökohtana, että uusi joustolevy sisältyy keskuskentän investointiin,
• täsmentää täytemateriaalin valintaa sitomatta uudelleen käytettävää mattoa tässä vaiheessa hiekkaan,
• esittää, mille kentille vanha matto ja joustolevy käytetään uudelleen ja mitä tämä maksaa,
• selvittää, tulisiko jokin kenttä sen sijaan asfaltoida esimerkiksi street hockeyta ja muuta omaehtoista liikuntaa varten,
• selventää tarkasti, mitä esitetty leasingvaihtoehto sisältää,
• huomioida alkuperäinen tavoite ympärivuotisen käytön lisäämisestä, sekä
• sisällyttää kustannukset putkien asentamisesta ja maanalaisista valmisteluista, joita tarvitaan kentän tulevaa jäähdyttämistä tai lämmittämistä varten.

Hyvinvointi- ja vapaa-aikavaliokunnan palautuspäätöksen mukaisesti alkuperäistä tarveselvitystä on täydennetty pyydetyillä lisäselvityksillä. Lähtökohtana on ollut säilyttää alkuperäinen tarveselvitys ennallaan ja täydentää sitä valiokunnan edellyttämillä tarkasteluilla, kustannusarvioilla ja vaihtoehtojen vertailuilla. Täydennetty tarveselvitys on liitteenä.

Seuraavat täydennykset perustuvat asiantuntijoilta saatuihin alustaviin kustannusarvioihin. Kustannukset ovat tässä vaiheessa suuntaa antavia, ja niiden tarkentuminen edellyttää hankkeen jatkosuunnittelua sekä mahdollista geoteknistä, rakenne- ja taloteknistä suunnittelua. Erityisesti kustannuksiin vaikuttavat merkittävästi valittava toteutusmalli, nykyisten rakenteiden hyödyntämismahdollisuudet sekä mahdolliset maanrakennus- ja tekniikkamuutokset.

Täydennetyt selvitykset on esitetty jäljempänä valiokunnan palautuspäätöksessä esitettyjen asiakokonaisuuksien mukaisessa järjestyksessä.

Uusi joustolevy osaksi keskuskentän investointia

Uuden joustokerroksen sisällyttämistä on tarkasteltu keskusurheilukentän tekonurmi-investointiin. Kentän pinta-ala on noin 7 700 m² ja uuden joustokerroksen alustava kustannusarvio on noin 77 000 euroa (alv 0 %), minkä lisäksi kustannusarvioon on sisällytetty erillinen kustannusvaraus markkinatilanteen ja toteutusajankohdan epävarmuuksien vuoksi.

Asiantuntija-arvion mukaan nykyinen joustokerros on todennäköisesti edelleen käyttökelpoinen. Sen lopullinen kunto voidaan kuitenkin arvioida luotettavasti vasta nykyisen tekonurmen purkamisen yhteydessä. Tämän vuoksi uuden joustokerroksen kustannus on tarkoituksenmukaista huomioida investoinnissa riskienhallinnan näkökulmasta.

Joustokerroksen lopullinen toteutustapa riippuu kentän pitkän aikavälin käyttötavoitteista. Mikäli kenttä säilyy nykyisen kaltaisena tekonurmikenttänä, voidaan käyttää tavanomaista jalkapallokäyttöön soveltuvaa joustoratkaisua. Mikäli puolestaan tavoitellaan tulevaisuudessa kentän lämmittämistä tai tekojäärataa, vaikuttavat nämä ratkaisut olennaisesti joustokerroksen, pohjarakenteiden ja mahdollisten putkivarausten suunnitteluun.

Selvityksen perusteella pelkkää putkivarausta ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa ennen kuin kentän tulevasta talvikäytöstä on tehty linjaus. Lämmitys- ja jäädytysratkaisut edellyttävät osittain erilaisia rakenne- ja joustoratkaisuja, minkä vuoksi tuleva käyttötarkoitus tulisi ratkaista ennen lopullisia rakennevalintoja. Mikäli tulevaisuudessa tavoiteltaisiin tekojäärataa, nykyisen kaltainen eristävä joustorakenne ei ole teknisesti optimaalinen ratkaisu

Uudelleen käytettävän tekonurmen täytemateriaalin valinnan täsmennys

Tässä vaiheessa ei ole tarpeen päättää lopullista tuotetta, mutta investoinnin kustannuslaskentaa varten täytemateriaalin kustannustaso on määriteltävä. Tarkastelussa on huomioitu erityisesti uusiokäyttökohteiden talviaikainen jäädyttäminen sekä ympäristövaikutukset.

Talvikäyttö huomioiden parhaiten soveltuviksi vaihtoehdoiksi arvioidaan hiekka, Bioflex tai näiden yhdistelmä. Hiekkatäyte on kustannuksiltaan edullisin (n. 4 €/m²), mutta peliominaisuuksiltaan heikoin. Bioflex tarjoaa parhaat peliominaisuudet, mutta on myös kallein vaihtoehto (n. 16 €/m²). Hiekan ja Bioflexin yhdistelmä (n. 12 €/m²) muodostaa tasapainoisen ratkaisun, jossa yhdistyvät hyvät peliominaisuudet, talviaikainen jäädytettävyys sekä ympäristönäkökohdat.

Vaihtoehtona on myös nykyisen kumirouhe-hiekkatäytteen hyödyntäminen uusiokäyttökentillä. Ratkaisu on kustannuksiltaan edullisin, koska uusia täyteaineita ei tarvitse hankkia eikä nykyisiä täyteaineita poistaa. Kumirouheen hyödyntämiseen liittyy kuitenkin ympäristöriskejä sekä EU:n mikromuovirajoituksista johtuvia tulevia epävarmuuksia. Lisäksi kumirouheen lämmöneristävyys voi hidastaa kenttien jäähtymistä talvikäytössä verrattuna hiekkapainotteisiin ratkaisuihin.

Selvityksen perusteella hiekan ja Bioflexin yhdistelmää voidaan pitää ympäristö-, käyttö- ja talvinäkökulmista tarkoituksenmukaisimpana vaihtoehtona. Mikäli painotetaan ensisijaisesti taloudellisuutta ja peliominaisuuksia, on nykyisen täyteaineen hyödyntäminen kustannustehokkain ratkaisu.

Nykyisen tekonurmen sijoitusvaihtoehdot ja joustorakenteen uusiokäyttö sekä kustannusvaikutukset

Tarkastelussa ovat olleet Saharan, Smedsin, Maisterintien ja Stenbergintien kentät. Forsellesintien kenttää ei ole pidetty realistisena vaihtoehtona, koska alue on tällä hetkellä kaupunkiratahankkeen työmaakäytössä eikä sen palautumisesta liikuntakäyttöön ole varmuutta.

Selvityksen perusteella Smedsin kenttä soveltuu uusiokäyttökohteeksi parhaiten. Tekonurmi parantaisi kentän käyttöastetta ja tukisi erityisesti harjoitus- ja harrastetoimintaa ilman merkittäviä käyttörajoitteita. Myös Maisterintien ja Stenbergintien kentät soveltuvat uusiokäyttöön hyvin, sillä niiden käyttö painottuu lähiliikuntaan, koulu- ja päiväkotikäyttöön sekä omaehtoiseen liikuntaan. Näissä kohteissa voidaan hyödyntää kustannuksiltaan edullisempia täyteratkaisuja.

Saharan kenttä on pinta-alaltaan merkittävin vaihtoehto, mutta siihen liittyy useita haasteita. Kenttää käytetään tapahtuma-alueena, pysäköintiin ja sen alueella esiintyy luvatonta moottoriajoneuvoliikennettä. Tekonurmen suojaaminen edellyttäisi käytännössä aidan rakentamista ja muuta kulunhallintaa, minkä lisäksi kentän pohjarakenteet kasvattavat toteutuskustannuksia. Näistä syistä Saharaan perustuvat vaihtoehdot ovat sekä kalliimpia että toiminnallisesti haastavampia.

Selvityksessä tarkasteltiin neljää uusiokäyttövaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan sijoituskohteiden, täytemateriaalien, kustannusten ja ympäristövaikutusten osalta. Edullisin vaihtoehto perustuu nykyisen kumirouhetäytteen hyödyntämiseen, mutta siihen liittyy ympäristöriskejä sekä talvikäytön epävarmuuksia. Ympäristö- ja talvikäyttönäkökulmasta tarkoituksenmukaisimmaksi vaihtoehdoksi arvioitiin ratkaisu, jossa nykyinen tekonurmi sijoitetaan Smedsin, Maisterintien ja Stenbergintien kentille ja täytemateriaalina käytetään Smedsin kentällä hiekan ja Bioflexin yhdistelmää sekä lähiliikuntakohteissa hiekkatäytettä.

Kokonaisarvioinnin perusteella vaihtoehto, jossa tekonurmi sijoitetaan Smedsin, Maisterintien ja Stenbergintien kentille, muodostaa tasapainoisimman ratkaisun kustannusten, käytettävyyden, ympäristövaikutusten ja talviaikaisen käytön näkökulmasta. Samalla vältetään Saharan kenttään liittyvät lisäinvestoinnit ja käyttöön liittyvät riskit.

Joustorakenne

Selvityksen perusteella uusiokäyttöön suunnitellut kentät ovat luonteeltaan lähiliikunta-, koulu- ja harrastekäytön kenttiä, eikä erillistä joustokerrosta voida pitää niiden käyttötarkoituksen kannalta välttämättömänä. Myös käyttäjäryhmien arvioidaan koostuvan pääosin lasten ja nuorten harjoitus- ja harrastekäytöstä.

Nykyisen joustolevyn siirtäminen uusiokäyttökohteisiin kasvattaisi hankkeen kustannuksia ja samalla heikentäisi kenttien talviaikaista jäädytettävyyttä. Joustokerroksen lämmöneristävyys vaikeuttaa pohjarakenteiden jäätymistä, minkä vuoksi ratkaisu ei sovellu hyvin kentille, joita käytetään talvisin luonnonjääkenttinä.

Asiantuntija-arvion mukaan nykyinen joustokerros on edelleen hyvässä kunnossa, minkä vuoksi sen säilyttämistä nykyisellä sijainnillaan voidaan pitää tarkoituksenmukaisena ratkaisuna.

Kentän asfaltoinnin tarkastelu omaehtoisen liikunnan näkökulmasta

Asfaltoitu monikäyttökenttä on liikuntapaikkana toimiva ratkaisu ja voisi tukea erityisesti nuorten omaehtoista liikkumista. Tämän tyyppinen kenttä mahdollistaa useita eri käyttömuotoja samalla alueella ja vaatii vähäistä ylläpitoa.

Tällä hetkellä vastaavan tyyppinen asfalttipintainen kenttä sijaitsee kuitenkin nuorisotalon yhteydessä, monitoimikentän vieressä, jossa kyseisten lajien harrastaminen on jo mahdollista. Tämän vuoksi vastaavan uuden asfaltilla päällystetyn kentän toteuttaminen ei ole tällä hetkellä liikuntapaikkaverkon näkökulmasta kiireellisin kehittämiskohde.

Forsellesintien kentän osalta asiaa on perusteltua tarkastella uudelleen sen jälkeen, kun alue vapautuu kaupunkiratahankkeen työmaakäytöstä. Koska Forsellesintien kenttää ei ole tarkoitus sisällyttää tekonurmen uusiokäyttöratkaisuihin, sen tuleva käyttötarkoitus tulee joka tapauksessa ratkaistavaksi myöhemmin.

Leasingrahoituksen tarkentuneet tiedot

OP Yrityspankki on toimittanut alustavan leasingtarjouksen tekonurmihankkeesta. Tarjous perustuu 425 000 euron hankintahintaan, joka vastaa tarveselvityksen alkuperäistä kustannusarviota.

OP:n tarjouksen perusteella 425 000 euron hankintahinnalle laskettu leasingjärjestelyn kokonaiskustannus on vähintään n. 501 000 euroa kuuden vuoden sopimuskaudella. Kustannus sisältää kuukausivuokrat, järjestelypalkkion, laskutuspalkkiot ja jäännösarvon. Tarjouksen perusteella leasingvaihtoehto on n. 22 000 euroa kalliimpi kuin tarveselvityksessä tarkasteltu lainarahoitus.

Vaikka päivitetyn tarveselvityksen mukainen hankkeen kokonaiskustannus on alkuperäistä 425 000 euron kustannusarviota suurempi, OP:n tarjous perustuu samaan hankintahintaan kuin tarveselvityksessä tarkasteltu lainarahoitus. Tämän vuoksi tarjous mahdollistaa rahoitusvaihtoehtojen vertailun yhdenmukaisella lähtötasolla. Mikäli rahoitus mitoitettaisiin päivitetyn kustannusarvion mukaiseen hankekokonaisuuteen, kasvaisivat myös leasingvaihtoehdon kokonaiskustannukset vastaavasti.

Alkuperäisen tavoitteen toteutuminen

Keskusurheilukentän tekonurmeksi muuttamisen alkuperäisenä tavoitteena oli lisätä keskusurheilukentän käyttöä lähes ympärivuotiseksi verrattuna silloiseen luonnonnurmikenttään (YLK 04.12.2012 § 154). Taustalla oli se, että hyvälaatuisen luonnonnurmikentän käyttöä jouduttiin rajoittamaan merkittävästi kentän kunnon säilyttämiseksi. Luonnonnurmen käyttösuositus oli noin 264 tuntia vuodessa, kun taas tekonurmikentän käyttö mahdollistaisi huomattavasti suuremman käyttömäärän.

Tähän lähtötilanteeseen verrattuna voidaan todeta, että alkuperäinen tavoite on toteutunut hyvin. Nykyinen tekonurmikenttä on mahdollistanut jalkapallon harrastamisen huomattavasti pidemmän ajan vuodesta kuin luonnonnurmikenttä, käytännössä varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn.

Alkuvaiheessa kenttää pyrittiin hyödyntämään talvikaudella myös luistelukenttänä, mutta käytännössä jäädyttäminen osoittautui haastavaksi tekonurmen kumirouheen sekä kentän alla olevan joustorakenteen lämmöneristävyyden vuoksi. Talvikaudella keskusurheilukenttää on kuitenkin hyödynnetty hiihtolatujen tekemiseen lumiolosuhteiden sen mahdollistaessa.

Lämmitys- ja jäähdytysputkituksen toteuttamismahdollisuudet

Selvityksen perusteella lämmitys- ja jäädytysratkaisut edellyttävät osittain erilaisia jousto-, pohjarakenne- ja putkistoratkaisuja, minkä vuoksi pelkkä putkivaraus ilman päätöstä kentän tulevasta käyttötarkoituksesta ei ole ongelmaton ratkaisu.

Mikäli tavoitteena olisi tulevaisuudessa tekojäärata, tulee siihen varautuminen huomioida jo tekonurmen uusimisen yhteydessä. Tämä edellyttäisi merkittäviä muutoksia kentän rakenteisiin, kuten pohjarakenteisiin, routasuojaukseen, salaojitukseen ja joustoratkaisuihin. Lisäksi mahdollinen tekojääratkaisu edellyttäisi myöhemmin erillisen jäädytyslaitteiston hankintaa.

Lämmitettävän kentän osalta energiatehokkain ratkaisu edellyttäisi puolestaan erilaista putkiston ja joustokerroksen rakennetta kuin tekojäärata. Mikäli kenttää lähdettäisiin myöhemmin toteuttamaan lämmitettävänä ratkaisuna jäädytyksen lähtökohdilla suunnitellusta rakenteesta, olisi seurauksena merkittävästi suurempi energiankulutus.

Sekä lämmitys- että jäädytysratkaisut lisäisivät investointikustannusten lisäksi myös käyttötalouden vuosittaisia energia-, huolto-, ylläpito- ja kunnossapitokustannuksia. Selvityksen perusteella putkituksen toteuttamista ei ole tarkoituksenmukaista ratkaista ennen kuin kentän pitkän aikavälin käyttötavoitteesta on tehty linjaus.

Myös GrIFK Fotboll on lausunut, ettei seura pidä lämmitys- tai jäädytysputkiston asentamista nykyisessä tilanteessa tarkoituksenmukaisena. Seuran näkemyksen mukaan kentän lämmittämiselle ei ole riittävää toiminnallista tarvetta suhteessa kustannuksiin, ja mahdollinen jäädytys lyhentäisi jalkapallon käyttö kautta viivästyttämällä kevään käyttöönottoa.

Kierrätettävän tekonurmen hyödyntäminen 1-luokan kentältä

Valiokunnan pyynnön mukaisesti selvitettiin myös mahdollisuutta hyödyntää kierrätysmattomateriaalia 1-luokan kentältä. Palloliitto käyttää luokittelujärjestelmää asettaakseen sarjat ja ottelut järjestykseen olosuhteiden mukaan. Kenttäluokka 1 kattaa Veikkausliigan, eli miesten pääsarjan.

Selvityksen perusteella ratkaisu soveltuu lähtökohtaisesti paremmin harjoitus-, lähiliikunta- ja harrastekentille kuin kaupungin pääkäyttökentälle.

Kauniaisten keskusurheilukenttä toimii kaupungin keskeisenä jalkapallokenttänä, ja sen käyttöaste on korkea. Lisäksi tulee huomioida mahdolliset tulevaisuuden sarjatasovaatimukset. Mikäli GrIFK pelaa tulevaisuudessa Ykkösessä tai korkeammalla sarjatasolla, korostuvat kentän sertifiointi- ja laatuvaatimukset entisestään. Tämän vuoksi käytetyn 1-luokan tekonurmen hankkiminen keskusurheilukentän uudeksi päällysteeksi ei ole suositeltavaa, sillä uusiokäyttöön siirrettävää kenttää ei voi sertifioida.

Lisäksi selvityksessä nousi esiin, että käytettyjä 1-luokan tekonurmia on käytännössä vaikea saada käyttöön juuri silloin, kun niitä tarvittaisiin. Kenttien uusimisten aikataulut määräytyvät omien omistajien tarpeiden mukaan, eikä sopivaa uusiokäyttöön vapautuvaa kenttää välttämättä ole saatavilla hankkeen toteutusajankohtana. Käytännössä poistuvat tekonurmet jäävät myös usein kaupungin tai seuran omaan uusiokäyttöön harjoituskentiksi tai muiksi lähikohteiksi. Tämän vuoksi keskusurheilukentän tulevaa ratkaisua ei ole tarkoituksenmukaista perustaa käytetyn tekonurmen saatavuuden varaan.

Päivitetty kustannusarvio ja hankkeen kokonaiskustannukset

Hankkeen kustannusarvioita on tarkennettu asiantuntija-arvioiden perusteella. Kustannusten nousu alkuperäiseen tarveselvitykseen verrattuna johtuu erityisesti uuden joustokerroksen sisällyttämisestä hankkeeseen sekä kentän pohjan profilointitarpeen tarkentumisesta. Lisäksi kustannusarvioon on sisällytetty hankkeen toteutukseen liittyvä kustannusvaraus.

Perushanke sisältää uuden tekonurmen, uuden joustokerroksen sekä kentän pohjan profiloinnin. Perushankkeen alustava kustannusarvio on noin 456 000 euroa (alv 0 %). Kyseinen kustannusarvio ei sisällä nykyisen tekonurmen uusiokäyttöä muilla kentillä eikä mahdollisia lämmitys- tai jäädytysputkituksia.

Nykyisen tekonurmen uusiokäyttövaihtoehtojen kustannukset vaihtelevat toteutustavan mukaan. Kokonaiskustannukset sijoittuvat tarkastelluissa vaihtoehdoissa noin 554 000 – 709 000 euron välille. Tarkastelun perusteella kustannustehokkain ympäristö- ja käyttövaikutukset huomioiva ratkaisu on vaihtoehto, jossa nykyinen tekonurmi hyödynnetään Smedsin kentällä, Maisterintien kentällä ja Stenbergintien kentällä. Tämän vaihtoehdon kokonaiskustannus on noin 583 000 euroa.

Selvityksessä tarkasteltiin lisäksi varautumista kentän tulevaan lämmittämiseen tai tekojääratkaisuun. Tekojäärataan varautuminen edellyttäisi merkittäviä muutoksia kentän rakenteisiin ja kasvattaisi investointikustannuksia huomattavasti jo ennen varsinaisen jäädytyslaitteiston hankintaa. Myös kentän lämmittämiseen varautuminen kasvattaisi investointikustannuksia. Molemmat ratkaisut lisäävät lisäksi kaupungin tulevia energia-, huolto-, ylläpito- ja kunnossapitokustannuksia.

Yhteenveto

Tarveselvityksen alkuperäisen tarkastelun sekä hyvinvointi- ja vapaa-aikavaliokunnan edellyttämien lisäselvitysten perusteella keskusurheilukentän tekonurmen uusiminen on perusteltua toteuttaa siten, että kentälle hankitaan uusi tekonurmi ja uusi joustokerros, kentän pohja profiloidaan uudelleen ja nykyinen tekonurmi hyödynnetään uusiokäytössä.

Selvityksen perusteella tarkoituksenmukaisimmaksi uusiokäyttöratkaisuksi arvioidaan vaihtoehto, jossa nykyinen tekonurmi hyödynnetään Smedsin kentällä, Maisterintien kentällä ja Stenbergintien kentällä. Ratkaisu mahdollistaa nykyisen tekonurmen hyödyntämisen useassa kohteessa, tukee sekä juniorijalkapalloa että lähiliikuntaa, mahdollistaa kenttien talviaikaisen jäädyttämisen ja välttää nykyisen kumirouheen uusiokäyttöön liittyvät ympäristöriskit. Samalla vältetään Saharan kenttä -vaihtoehtoon liittyvät aitaus-, tapahtuma- ja moottoriajoneuvoliikenteestä aiheutuvat haasteet.

Perushankkeen kustannusarvio on noin 456 000 euroa. Suositellun uusiokäyttövaihtoehdon toteuttaminen nostaa hankkeen kokonaiskustannuksen noin 583 000 euroon. Vaikka nykyisen kumirouhetäytteen hyödyntämiseen perustuva vaihtoehto on kustannuksiltaan edullisempi, siihen liittyy ympäristöriskejä sekä epävarmuuksia talvikäytön toimivuuden osalta. Saharan kenttään perustuvat vaihtoehdot puolestaan ovat selvästi kalliimpia ja sisältävät enemmän toiminnallisia riskejä.

Selvityksen perusteella lämmitys- tai jäädytysputkituksen toteuttamista ei suositella nykyisen tekonurmen uusimisen yhteydessä. Molemmat ratkaisut kasvattavat investointikustannuksia merkittävästi ja lisäisivät myös tulevia käyttötalouden energia-, huolto-, ylläpito- ja kunnossapitokustannuksia. Lisäksi lämmitys- ja jäädytysratkaisut edellyttävät osittain erilaisia rakenne- ja pohjaratkaisuja, minkä vuoksi ennenaikainen varautuminen voi johtaa teknisesti ja taloudellisesti epätarkoituksenmukaiseen kompromissiratkaisuun.

Myös GrIFK Fotboll on lausunut, ettei seura pidä putkiston asentamista tässä vaiheessa tarkoituksenmukaisena. Seuran näkemyksen mukaan kentän lämmittämiselle ei ole riittävää toiminnallista tarvetta suhteessa kustannuksiin, ja mahdollinen jäädytys lyhentäisi jalkapallon käyttö kautta keväisin.

Lämmitys- tai jäädytysratkaisujen tarkastelua voidaan jatkaa seuraavan tekonurmen uusimissyklin yhteydessä noin kymmenen vuoden kuluttua. Tällöin käytettävissä voi olla nykyistä energiatehokkaampia ja kokonaistaloudellisesti edullisempia ratkaisuja. Samalla voidaan arvioida mahdollisuuksia hyödyntää esimerkiksi alueen tulevia energia- ja kiinteistöratkaisuja osana laajempaa kokonaisuutta. Jäädytysratkaisujen osalta on perusteltua tarkastella jatkossakin myös Saharan kenttää, jonka osalta valiokunta on aiemmin edellyttänyt jäädytysmahdollisuuksien selvittämistä kentän tulevan peruskorjauksen yhteydessä.

Sivistys- ja hyvinvointitoimenjohtaja Mikael Flemmich:

Hyvinvointi- ja vapaa-aikavaliokunta toteaa, että keskusurheilukentän tekonurmen uusiminen on liikuntaolosuhteiden turvaamisen kannalta tarpeellinen hanke ja merkitsee tiedoksi tarveselvitykseen tehdyt täydennykset sekä niiden perusteella laaditun kustannus- ja toteutusvertailun. Valiokunta esittää hankkeen huomioimista kaupungin investointiohjelman valmistelussa vuoden 2027 investointihankkeena tarveselvityksessä esitetyn toteutusvaihtoehdon 1 mukaisesti.

……….

4.1

Varapuheenjohtaja Patrick Nysten esitti jäsen Ann-Charlotte Schalinin kannattamana seuraavaa:

”Esitän, että tekonurmikentän uudistamiseen varataan 800 000 euroa. Määräraha sisältää tekonurmen sekä joustokerroksen uusimisen. Nykyinen joustokerros hyödynnetään myöhemmin nykyisen tekonurmen uudelleenkäytön yhteydessä. Määrärahaan sisältyy lisäksi lämmitys- ja jäähdytysputkiston asentaminen tekonurmen alle. Putkisto mahdollistaa tulevaisuudessa kentän sekä lämmittämisen että jäähdyttämisen. Tämän mahdollisuuden rakentaminen valmiiksi on erityisen tärkeää nyt, kun jäähallihanke ei näytä etenevän suunnitellulla tavalla. Näin parannetaan kentän ympärivuotisia käyttömahdollisuuksia ja luodaan valmius kehittää kenttää myöhemmin ilman, että uusi tekonurmi joudutaan avaamaan putkiston asentamista varten.”

Suoritetussa äänestyksessä, jossa sivistys- ja hyvinvointitoimenjohtajan pohjaehdotusta kannattavat äänestivät JAA, ja varapuheenjohtaja Patrick Nystenin vastaesitystä 4.1 kannattavat äänestivät EI, voitti pohjaehdotus äänin 6-2 (jaa – Aitola, Althoff, Hyvärinen, Häyrinen-Immonen, Kauppila, Wahlstedt ; ei – Nysten, Schalin).

Päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Liitteet:

Tarveselvitys, keskusurheilukentän tekonurmen uusinta

KH 28.09.2026    

376/12.04.02/2026  

Kaupunginvaltuuston hyväksymän investointihankkeiden toteutusohjeen mukaan tarveselvitys viedään käyttäjälautakunnan ja kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Tarveselvityksen hyväksyminen kaupunginhallituksessa on edellytys hankesuunnittelumäärärahan ottamiseksi taloussuunnitelmaan.

Koska hyvinvointi- ja vapaa-aikavaliokunta on esittänyt hankkeen huomioimista kaupungin investointiohjelman valmistelussa vuoden 2027 investointihankkeena tarveselvityksessä esitetyn toteutusvaihtoehdon 1 mukaisesti, kaupunginjohtaja esittää alla otto-oikeuteensa perustuen, että keskusurheilukentän tekonurmen uusimista koskeva tarveselvitys hyväksytään siten, että kentälle hankitaan uusi tekonurmi ja uusi joustokerros, kentän pohja profiloidaan uudelleen ja nykyinen tekonurmi hyödynnetään uusiokäytössä Smedsin kentällä, Maisterintien kentällä ja Stenbergintien kentällä, hankkeen kokonaiskustannusarvion ollessa noin 583 000 euroa.

Kaupunginjohtaja Christoffer Masar:

Päätös:

Liitteet:

Tarveselvitys, keskusurheilukentän tekonurmen uusinta